Tag: PLB

Mulla on ollut tapana ilmoittaa Atelle tekstiviestillä, kun olen saanut PLB-postaukset tehtyä. Tekstiviestin sisällöksi on vakiintunut yksi sana: “blogahdin”. Palaan tähän myöhemmin.

Atte tuli tänään noin kello 13:15 tänne ja esitteli soinnun, jonka hän oli juuri oppinut. Hetken sitä tapailtuani totesin, että siinähän on Cmaj7/G. Improsimme hetken kahdella kitaralla, mä soitin kiertoa Cmaj7/G—Gmaj7 ja välillä laitoin väliin F-soinnun, Atte improili melodiaa kitarallaan. Sitten Atte esitteli pitkän tekstinsä My Advice. Aten idea oli, että hän lausuisi tekstin nauhalle ja sitten improiltaisiin toisille raidoille kitaroilla noiden sointujen pohjalta. Näin tehtiin. Digitaalinen masterointi onnistui kerrankin aika hyvin, kun käytin läppärin perusäänikorttia ja vältin sen preampin käyttämistä kokonaan. Paska preamp 🙂 Digitaalisesti piisiin lisättiin vielä kaikuefekti, ja se oli siinä. Atte totesi, että laulu kuulostaa joltain tulevaisuudesta tulleelta aivopesunauhalta. Siitä nimi, A Brainwashing Tape from the Future.

Seuraavaksi Atte otti esiin uusimman tekstinsä, Antti-Juhani blogahtaa. Atte opetti minulle sen soinnut, ja pian soitimmekin ensimmäiset raidat, jossa minä soitan kitaraa ja Atte laulaa ja soittaa päristinsoolon. Seuraavaksi lisättiin (useissa paloissa) perkussioraita, jossa Atte soittaa käsirumpua ja mä itsetehtyä marakassia. Vaikeuksia tuotti se, että monitorointiin käytämme kuulokkeita, eikä niitä voi pitää päässä kuin yksi ihminen kerrallaan, ja perkussiot tehtiin samalla kertaa. Perkussioraidalle tuli myös Aten taustalaulua ja päristintä. Viimeiselle raidalle Atte soitti mainion bassokitaralinjan. Tälläkin kertaa digitaalinen masterointi onnistui hyvin, eikä efektejä käytetty.

Atte jatkanee kommenttiraidalla.

Tänään nauhoitettiin vanha piisini Kerro (olin aiemmin tehnyt oman versioni). Opetin laulun Atelle, ja etsimme ensin kitara/basso-sovitusta. Laulun rytmitys taisi yllättää Aten pari kertaa 🙂

Ekalla nauhoituksella minä soitin kitaraa ja lauloin, ja Atte soitti bassokitaraa. Toinen raita saatiin, kun Atte soitti käsirumpua (Atte sanoi sitä bongoiksi, mutta minusta bongot on eri näköiset kuin tuo:) ja minä itsetehtyä marakassia. Kolmannella raidalla Atte soitti keyboardsoolon.

Digitaalisessa masteroinnissa otimme edistysaskeleen, keksin nimittäin miksi äänenlaatu huononee tuossa prosessissa niin kamalasti. Tällä kertaa raiturilta ajettiin mahdollisimman kova signaali; selvästikin ääni huononee läppärin input-vahvistimessa. Nyt tosin saatiin toinen ongelma: ääni särkee hieman välillä. Minulla on arvaus siitä, mistä tuo johtuu, ja saanemme korjattua sen seuraavaan.

Atte jatkanee kommenttiraidalla.

Tämän päivän tarina alkaa oikeastaan eilen. Eilen oli nimittäin minulla palkkapäivä. Kiersin koko eilisen illan ympäri Jyväskylää etsimässä kunnollista ulkoista äänikorttia, joka vielä toimisi Linuxissa. Jatkoin kierrosta tänään päivällä ja lopulta päädyin Musikanttiin, josta ostin M-Audion Fast Track Pron. Maksoi maltaita.

Atte tuli sovitusti pari tuntia myöhemmin, olin saanut laitteen juuri kytkettyä koneeseen ja testattua hieman että ainakin periaatteessa toimii. Varmaan tunti käytettiin testatessa saadaanko uudella “kortilla” (vaikka ei se mikään kortti ole) äänitettyä mitään; aika kohinaista edelleen oli, pitää tutkia Linuxin puolen kuvioita.

Atte miksasi Evil Fuckin valmiiksi, ja siirrettiin se koneelle sitten vanhalla tavalla. Sanat ovat K-18, joten en sitä blogiini laita.

Atte esitteli minulle uuden laulunsa, My Cousin Niko, opetti sen minulle, ja harjoittelimme sitä muutaman kerran ja etsimme sopivaa sovitusta. Atte soittaa kitaraa ja laulaa, mä soitan rytmikitaraa. Tämä yhdistelmä nauhoitettiin neliraiturille, ja sitten Atte nauhoitti rinnalle kitarasoolon. Lopuksi nauhoitettiin taustalauluja.

Minusta se onnistui ihan kohtuullisesti 🙂

Atte jatkanee kommenttiraidalla.

Atte toi tänään tänne lisää värkkejä, sähköbasson ja -kitaran, vahvistimen ja vähän muutakin.

Aten ehdotuksesta nauhoitimme improvisaationa ensin yhdelle raidalle perkussiota (ja vähän muutakin): Aten vispiläkapulat reittä vasten, mun kynä juomalasia vasten. Raidalle tuli myös erilaisia välihuudahduksia. Sitten mä improsin toiselle raidalle basson, minkä jälkeen Atte improsi kitaraa kolmannelle raidalle. Viimeiselle raidalle tuli ensin mun ad lib -vokalisointia ja sitten Aten melkein räppäämä varsin rivo ja poliittisesti epäkorrekti teksti. Tuloksella on kaksi nimeä: Lupa mokata ja Evil Fuck. Sitä ei ole vielä miksattu eikä masteroitu.

Atte ehdotteli myös erilaisia suunnitelmia albumista: tuo improilu “bonusraidaksi”, tai sitten kaikki laulut äänitysjärjestyksessä. Nimiehdotuksiakin Atelta on jo tullut, mutta minulta ne on jo päässeet unohtumaan.

Atte jatkanee kommenttiraidalla kuten tavallista 🙂

Atte pyysi minua pitämään “studiopäiväkirjaa”, ja lupasin kirjoittaa sen tänne blogiini.

PLB perustettiin joskus 1980-luvulla. Siihen kuului alun perin Atte Romo (silloin Rantalainen) ja Antti-Juhani Kaijanaho. Noin kymmenvuotiaina teimme ensimmäisen albumimme, kasetin nimeltä “Laskuvarjo”. Muutama vuosi myöhemmin valmistui “Damned dreams”. Taukoa pidimme pari vuotta ja jatkoimme sitten Tampereella ja otimme mukaan Otto Herrasen. Kolmistaan teimme “Comeback+1”:n, jolta Suicidalin alkuperäinen versio on peräisin. Ilman Ottoa teimme vielä teinivuosina “Lapsi ja karjapaimen” -albumin. Sitten PLB painui takaisin telakalle. Välivuosina Atte tosiaan teki aika lailla kaikenlaista, ja minäkin tein Aten piiseihin pari taustaraitaa (mm. pasuuna 20.7.95 -> Kohti aurinkoa -piisiin).

Tänään kokoonnuimme Aten kanssa uudestaan PLB:n merkeissä. Atte tuli asunnolleni n. klo 13, toi neliraitanauhurinsa, kitaran ja mikrofonin. Esittelimme toisillemme vanhoja laulujamme ja muisteltiin vanhoja (koetettiin mm. muistella, miten Blind Alley menikään; onnistuneemmin muistelimme Laskuvarjoa, Gone Awaytä sekä laulua Mustamaalatussa maailmassa). Ennen pitkää aloimme laatia uutta piisiä. Atte ehdotti aiheeksi henkilöä, joka löytää mielenterveysseuran iltamista itselleen miellyttävän ympäristön ja tekeytyy masentuneeksi päästäkseen mukaan. Laulusta tuli lopulta hieman mielikuvituksellinen.

Melkein heti laulutekstin valmistuttua ja parin harjoituksen jälkeen teimme pari ottoa kitaroilla ja Aten lauluilla. Mä soitin puheosissa ad lib -kitaraa ja kertosäkeessä bassolinjaa, Atte soitti kertosäkeen rytmikitaran. Kun lopulta saimme suht toimivan version, Atte lisäsi vielä muutaman taustalaulustemman kertosäkeeseen. Kun Atte oli miksannut laulun mieleisekseen, mietimme, miten sen saisi siirrettyä tietokonelle. Kävimme hakemassa Aten luota sopivan yhteysjohdon, ja samalla reissulla kävimme syömässä Keltinmäen pizzeriassa (isot pizzat mutta laiska palvelu). Lopulta saimme siirrettyä stereomixin 22 kHz -laadulla kovalevylle (44 kHz -laadulla äänikorttini tilttasi).

Lopuksi masteroimme Aten miksin suoraan kohinanpoiston jälkeen äänitiedostoksi (CD:lle siirrettäväksi). Sitten vietimme vielä puolisen tuntia leikkimällä Audacityn efektistöllä ja teimme remix-version, jossa mielikuvituksellisuus muuttui hulluksitulemisen kuvaukseksi 🙂

Atte lähti kello 19:40, joten työpäivälle tuli reilusti mittaa. Illalla vielä siirsin molemmat versiot ogg-formaattiin ja julkaisin ne täällä blogissani.

Atte varmaan täydentää kommenttiosastolla jos jotain jäi tästä puuttumaan. Nyt on nukkumaanmenoaika.