Tekstiviestit rahaksi sekä keskiaikaiset pulkat

Tänään aamulla netissä herätti ihmetystä uutinen tekstiviestit rahaksi -palvelusta. Palvelu maksoi 7 euroa jokaisesta tekstiviestistä, jotka sille lähetti, ja laskutti tästä palvelusta puhelinlaskulla 20 euroa. Kyse oli siis pikavipistä, jonka korko lasketaan tuhansissa prosenteista vuodessa. Firma itse kutsui toimintaansa kaupaksi; epäselväksi jäi, mitä tarkkaan ottaen kauppaan kuului.

Noh, kauppaväitteen taustalla oli tietenkin varsin surkea yritys kiertää tiukkaa antolainauksen sääntelyä. Surkea se on siksi, että Suomen viranomaiset ja tuomioistuimet osaavat katsoa väitetyn toiminnan taakse ja tunnistaa toiminnan todellisen laadun.

Ei sillä, ihan aitoja juridisia kauppoja todella tehdään lainaamistarkoituksessa; näitä sanotaan takaisinostosopimuksiksi. Idea on seuraava: A:lla on jokin vakuus, esimerkiksi Suomen valtion obligaatio, jota vastaan se haluaa ottaa vuodeksi lainaan B:ltä 10.000 euroa 1 %:n korolla. A ja B tekevät kauppasopimuksen, jossa B ostaa A:lta kyseisen vakuusobligaation hintaan 10.000 euroa ja jossa A puolestaan sitoutuu ostamaan tuon obligaation takaisin B:ltä hintaan 10.100 euroa vuoden kuluttua. Tämä on itse asiassa se tapa, jolla Euroopan keskuspankki pääsääntöisesti laskee liikkeelle rahaa (se huutokauppaa tällaisia takaisinostosopimuksia, joissa EKP on B ja huutokaupan voittaja on A). Vaikka tämä toiminta onkin muodollisesti kauppatoimintaa, sitä käsitellään lainaamisen muotona kirjanpidossa ja rikosoikeudellisessa tarkastelussa (esim. velallisen epärehellisyyttä tutkittaessa), eikä sillä pyritä kiertämään mitään säännöksiä.

Olen viime aikoina lueskellut Glyn Daviesin kirjaa The History of Money from ancient times to the present day (3rd ed; Cardiff: University of Wales Press, 2002), joka käsittelee rahan historiaa erityisesti Ison-Britannian historian näkökulmasta. Mieleeni tuli, kun tuosta tekstiviestipalvelusta kuulin, Daviesin kertomus (ss. 147–153) vero- ja velkapulkista, joita käytettiin myöhäisen keskiajan Englannissa koronkiskonnan kieltävien lakien kiertämiseen.

Velkapulkka on vanha tapa pitää kirjaa veloista ja saatavista vaikka toinen osapuolista ei osaisi lukea eikä kirjoittaa. Ideana oli, että puupölkkyyn kaiverrettiin kaikkien tuntemalla tavalla sovittu rahasumma. Pölkky, jota kutsuttiin pulkaksi, englanniksi tally, sitten halkaistiin kahteen erikokoiseen osaan niin, että molemmissa puolikkaissa näkyi kaikki kaiverrukset. Suurempi osa, jota englantilaiset kutsuivat nimellä stock, jäi velkojalle, ja pienempi osa, foil, jäi velalliselle. Molempiin osiin kirjoitettiin kummankin osapuolen nimi ja muut tarvittavat tiedot (maksupäivä, eräpäivä jne). Asettamalla puolikkaat vastakkain oli mahdollista selvittää, että kyse oli samasta pölkystä ja että pölkkyyn kaiverrettua rahamäärää ei ole väärennetty. Vastaavaa tapaa käytettiin myös maksukuittina: tällöin stock jäi saajalle ja foil maksajalle.

Englannin verottaja, exchequer, käytti 1100-luvulla ja myöhemminkin tällaisia pulkkia veronmaksukuittina. Lisäksi varsin usein rahasta oli pulaa, jolloin verottaja saattoi pyytää rahaa lainaksi joltain verovelvolliselta ennakkona tulevista veroista; tällöin pulkka tehtiin todisteeksi tästä ennakkomaksusta, ja siihen kirjattiin suurempi summa kuin mitä oikeasti annettiin; velka siis diskontattiin nykyaikaisen nollakuponkiobligaation tapaan. Jos pulkan haltija tarvitsi rahaa, hän saattoi myydä sen eteenpäin, edelleen nimellisarvoaan pienemmällä hinnalla, toiselle verovelvolliselle, joka sitten saattoi käyttää kyseistä pulkkaa omien verojensa maksamiseen myöhemmin. Koska diskonttausta ei kirjattu minnekään, ei koronmaksusta jäänyt raskauttavia todisteita jäljelle.

Pulkkien diskonttaus, kuten Tekstiviestit rahaksi, pyrki kiertämään oman aikansa lainaustoiminnan rajoituksia. Olennainen ero näiden välillä on, että pulkkien diskonttaus tuli todelliseen tarpeeseen; siitä kehittyi vuosisatojen kuluessa valtion obligaatio, siis tapa kerätä valtiolle lainarahaa antamalla lainaajalle korkotuloja täysin laillisesti ilman pelkoa koronkiskontasyytöksistä. Näin tulee tuskin käymään tuolle tänään kuolleelle tekstiviestipalvelulle.