Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös omaishoidon tuen asiassa syntyi lainvastaisessa järjestyksessä

Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 4.3.2013 omaishoitajan tuen asiaa poikkeuksellisesti, koska seitsemäntoista valtuutettua oli sitä kuntalain 54 § 2 momentin mukaisesti pyytänyt. Asia oli aiheuttanut paljon porua julkisuudessa. Nyt en kuitenkaan kirjoita asiasta vaan sen käsittelyjärjestyksestä – pidän sitä käytössäni olevan tiedon valossa lainvastaisena. Nähdäkseni näissä oloissa kaupunginhallituksen tulisi palauttaa asia valtuuston uudelleen käsiteltäväksi.

Yllä näkyvässä videotaltioinnissa asian käsittely alkaa aikaindeksin 4:35:40 kohdalla. Pari minuuttia myöhemmin puheenjohtaja avaa keskustelun. Kaksi tavanomaista puheenvuoroa käytetään normaalisti – Riitta Tynjä (4:41:48) ja Jari Blom (4:43:39) esittävät kumpikin asian palautusta uuteen valmisteluun. Heidän perustelunsa ovat erilaiset, eikä Blom halua kannattaa Tynjän ehdotusta. Kauko Isomäelle annetaan kommenttipuheenvuoro, jossa hän ilmoittaa kannattavansa Blomin esitystä (4:46:15 ja 4:46:46).

Valtuuston työjärjestyksen 18 §:n mukaan tämän jälkeen puheenvuorojen on rajoituttava käsittelemään vain tätä esitystä. Puheenjohtaja toteaakin (4:46:30), että asiassa on pyydetty 16 puheenvuoroa, ja kysyy, keskittyvätkö ne palautukseen. Sen jälkeen puheenjohtaja kysyy, äänestetäänkö palautuksesta heti (4:46:57). Tämä herättää hämmennystä valtuutetuissa, mutta tallenteessa valtuutettujen kommenteista ei valitettavasti saa selvää. Tämän jälkeen puheenjohtaja myöntää neljä puheenvuoroa pöntöstä (kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jaakko Selin 4:48:10, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 4:53:25, vastuualuejohtaja Sirkka Karhula 4:55:03 sekä kaupunginlakimies Tiina Mikkola 5:03:02), kaikki ilmeisestikin puheenvuorolistan ulkopuolelta.

Valtuutetut ilmeisesti useamman kerran vaativat keskustelun avaamista, joskaan kyseisistä omalta paikalta pidetyistä puheenvuoroista ja välihuudoista ei tallenteelta saa selvää. Puheenjohtaja vastaa näihin vaatimuksiin ainakin kerran kieltäytyen selkeästi myöntämästä puheenvuoroa: “Aila Paloniemi, minä tiedän että haluaisit puhua mutta minä en nyt anna puheenvuoroja tässä” (4:59:50). Valtuuston puheenjohtaja perusteli menettelyään valtuuston työjärjestyksellä (5:01:50 ja 5:04:45) sekä sillä, että valtuutetut kokeneina kokoustajina osaavat kytkeä minkä tahansa puheensa ainakin näennäisesti palautusesitykseen (5:02:25). Puheenjohtaja aloittaa äänestysprosessin kohdassa 5:06:15, ja äänestyksen jälkeen asian käsittely päättyy.

Suomen perustuslain 12 §:n mukaan “[j]okaisella on sananvapaus – – [johon] sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä”. Korkein hallinto-oikeus on todennut vuosikirjaratkaisussaan KHO 2000:10, että kaupunginvaltuutetun “puheoikeuden käyttäminen valtuuston kokouksessa on keskeinen osa – – sananvapautta”. Tuosta ratkaisusta sekä vuosikirjaratkaisusta 2005:58 käy ilmi periaate, että valtuutetun puheoikeutta kokouksessa voidaan rajoittaa vain laissa erikseen oikeutetulla perusteella. Jälkimmäisessä ratkaisussaan Korkein hallinto-oikeus tähdentää lisäksi, että “[lain] mahdollistamaa sananvapauden rajoitusta on – – tulkittava suppeasti ottamalla huomioon tällaiselta rajoitukselta edellytettävä täsmällisyys ja tarkkarajaisuus”.

Kuntalain 15 a § luettelee tavat, joilla valtuuston työjärjestys ja kokouksen puheenjohtaja voivat puuttua valtuutetun puheoikeuteen. Puheenjohtajalla on eräitä sanktioita käytettävissään, jos valtuutettu häiritsee kokouksen kulkua tai ei pysy asiassa. Lisäksi työjärjestyksessä voidaan asettaa joitakin rajoituksia puheenvuorojen pituuksille. Pykälä ei anna lupaa evätä etukäteen valtuutetulta tämän oikeutta pitää asianmukaisessa järjestyksessä pyydetty puheenvuoro (poislukien tietyt sanktiotilanteet, joista tässä ei ole kyse), ja koska sananvapauden rajoituksia on tulkittava suppeasti, ei puheenjohtajalla tai työjärjestyksellä ole puheenvuoron epäämiseen oikeutta.

On totta, että työjärjestyksen 18 §:n mukaan “[j]os keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, on seuraavien puhujien rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta, ja siitä on tehtävä päätös ennen, kuin keskustelua itse asiasta jatketaan”. Tämä rajoittaa puheenvuorojen asiasisältöä ja on nähdäksen lainmukainen käsiteltävää asiaa rajoittava määräys. Se ei kuitenkaan anna oikeutta evätä kokonaan puheenvuoroa, joka on asianmukaisesti pyydetty.

Valtuuston puheenjohtajan huomio valtuutettujen taidosta puhua mistä haluaa ikään kuin kyse olisi palautuksesta on varmasti tosi. Lainmukainen tapa puuttua tähän on kehoittaa puhuvaa valtuutettua pysymään asiassa ja tarvittaessa kieltää häntä jatkamasta puhettaan. Tämän kiellon rikkominen voi olla peruste sanktioille, kuten kokouksesta poistamiselle. Puheenjohtajalla oli siis myös laillisia keinoja käytettävissään, mutta puheoikeuden epääminen kokonaan – joka on perustuslaissa kiellettyä ennakolta estämistä – sitä ei ole.

Näin ollen asiassa tehty päätös on tehty lainvastaisessa järjestyksessä. Menettelytapavirhe on varsin vakava, koska sillä on puututtu perustuslain suojaamaan sananvapauteen.

Mitä tästä virheestä tulisi seurata? Valitusoikeutta asiassa todennäköisesti ei ole, koska tehty päätös koskee asian valmistelua (kuntalain 91 §). Sen sijaan kaupunginhallituksella on kuntalain 56 §:n mukainen velvollisuus palauttaa virheellisessä järjestyksessä syntynyt valtuuston päätös valtuustolle uudelleen käsiteltäväksi.

On toki mahdollista, että tallenne antaa kokouksen kulusta virheellisen käsityksen, koska monia puheenvuoroja ei sieltä kunnolla kuule. Tämä kirjoitus perustuu kuitenkin pelkästään tallenteesta (ja suorasta lähetyksestä) tekemiini havaintoihin.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto 10.12.2007

Sain taas eilen pikakomennuksen valtuustoon päätöksentekijäksi.

Kokouksen aluksi valtuuston puheenjohtaja piti seremonian kunnallisneuvoksen arvonimen luovuttamiseksi valtuutettu Jukka Juuselalle.

Kokouksessa oli listalla rutiiniasioiden lisäksi useita hankalia asioita.

Ensiksi esille tuli Valtiontalon ja sen tontin myymisen esisopimus. SRV on valmis ostamaan vaativaa korjausta vaativan rakennuksen, kunhan se saa rakentaa tontille toisenkin talon ja kunhan kaupunki kaavoittaa Kirkkopuiston paraatiaukion ja Vapaudenkadun alle parkkiluolan (ns. P-Paraati). Muuten tämä olisi käynyt minulle, mutta en halunnut koplata P-Paraatia tähän myyntiin. Äänestin ensin uudelleen valmisteltavaksi palauttamisen puolesta ja sitten esityksen hylkäämisen puolesta. Ensimmäisessä äänestyksesä palautusesitys hävisi äänin 46–12 (tyhjiä 1); palauttamisen kannalla olivat muistiinpanojeni mukaan (vara)valtuutetut Ammondt, Glad, Kaijaluoto, Kaijanaho, Kontio, Lajunen, Lankinen, Rönnberg, Saraste-Kautto, Toikkanen, Tuupainen ja Vielma, tyhjää äänesti valtuutettu Pulli. Hylkäyksestä äänestettiin seisaalleen nousten, joten nimiä ei ole siltä osin listassa. Esisopimus hyväksyttiin äänin 46–7 (tyhjiä 6)

Myöhemmin käsittelyssä oli Keljonlahden voimalaitoksen lainan takaaminen. Kun periaatepäätös on tehty, periaatepäätös on tehty. En nähnyt mitään syytä puuttua tällaiseen tavanomaiseen toimenpiteeseen, kaupunki takaa omien tytäryhtiöittensä lainoja jatkuvasti, jo ihan senkin vuoksi että näin saadaan korkosäästöjä. Jotkut muut pitivät asianmukaisena vastustaa tätäkin, ja niinpä äänestettiin nimenhuudolla. Lainan takaus hyväksyttiin äänin 47–11 (1 tyhjä). Vastaan äänestivät muistiinpanojeni mukaan (vara)valtuutetut Ammondt, Glad, Hjelt, Kontio, Lajunen, Lankinen, Matilainen, Närhi, Suomi, Vauhkonen ja Vielma, tyhjää äänesti valtuutettu Saraste-Kautto.

Viimeisenä asiana käsiteltiin Jyväskylän jäähallin yhtiöittämistä. Olin pitkään asian suhteen kahden vaiheilla, mutta lopulta päädyin vastustamaan hanketta, sillä projektin taustalla ei ole mitään liikunnallisia tavoitteita, vain liiketoiminnallisia. Argumentit maakunnallisesta näkyvyydestä JYP:n liigajoukkueen merkityksestä kaupungin imagolle ovat samat, mitä on esitetty Neste-rallin puolesta, eikä keinojäätä voi sitäkään erityisen vihreänä pitää. Toki minusta on kivaa, kun JYP voittaa, mutta niillä samoilla kaupungin rahoilla voitaisiin pistää muiden, huonommassa asemassa olevien urheilulajien asioita paremmalle tolalle. Yhtiöitys hyväksyttiin äänin 47–8 (1 tyhjä, 3 poissa). Vastaan äänestivät muistiinpanojeni mukaan (vara)valtuutetut Glad, Haapasalo, Kaijaluoto, Kaijanaho, Lajunen, Lankinen, Toikkanen ja Yksjärvi, tyhjää äänesti valtuutettu Vielma.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto 12.11.2007

Olin eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa Anna Autereen tilalla päätöksentekijänä. Kokouksen lista oli lyhyt.

Kokouksessa päätettiin, että kaupungin veroprosentti jää ennalleen. Kauko Tuupaisen (ps) esitystä veronkorotuksesta ei kannatettu. Itse olin enemmistön kannalla, sillä tässä tilanteessa, jossa tulevasta kuntarakenteesta ei tiedetä, on veronkorotus huono ajatus. Asiaan voidaan tarvittaessa palata vuoden 2009 talousarviossa.

Kokouksessa päätettiin myös kaupunkikonsernin konserniohjauksen perusteista. Tuupainen ja Riitta Tynjä (komm.) halusivat, että jokainen yksittäinen konserniohje tuotaisiin valtuuston päätettäväksi. Äänestyksessä esitys kaatui numeroin 48–6 (tyhjiä 1, poissa 4), itse äänestin hallituksen esityksen puolesta, sillä pidin Tuupaisen esitystä mikrohallinnoimisena. Isot asiat pitää toki tuoda valtuustoon.

Kokouksessa jätettiin myös useita valtuustoaloitteita. Allekirjoitin Kaija-Leena Kaijaluodon (vihr.) aloitteen bussimatkojen lisäämiseen tähtäävistä markkinointikampanjoista. Vihreän valtuustoryhmän lisäksi sen allekirjoitti kymmenen muuta valtuutettua eri poliittisista ryhmistä.

Puhe Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 29.10.2007

Käsikirjoitus puheeksi Jyväskylän kaupunginvaltuuston asiassa

143 KAUPUNGINVALTUUSTON LÄHETEKESKUSTELU VUODEN 2008 TALOUSARVIOSTA JA TALOUSSUUNNITELMASTA VUOSILLE 2008–2010

Puhe poikkesi joiltakin sanamuodoiltaan alla olevasta käsikirjoituksesta.

Antti-Juhani Kaijanaho (vihr, 6. vj)

Arvoisa puheenjohtaja,
hyvät valtuutetut,
hyvä yleisö:

Ilokseni huomasin äskettäin eräässä bussissa istuessani, että siellä oli sellainen iso näyttötaulu, joka kertoi seuraavan pysäkin nimen, ja keskustan lähestyessä myös vaihtoyhteydet tuosta uudesta paikallisliikennekeskuksesta. On hienoa, että paikallisliikennettä kehitetään.

Tänään keskustelemme ensi vuoden talosarviosta. Sivulta 181 voimme lukea, mitä arvoisa kaupunginjohtajamme haluaa tehdä Jyväskylän paikallisliikenteen eteen.

Suunnitteilla on 40 matkan lipun hinnan merkittävä alennus. Hieno homma, lippujen hintaa sietääkin tuoda alas. Kuitenkin lipputukirahaa on tarkoitus korottaa vain indeksin verran. Kun näin on, rahat on otettava korottamalla muiden lippujen hintaa.

Tämä on nollasummapeliä.

Julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaan kuukausilipun hintaa on tarkoitus korottaa. Siitä ei ole kuin kaksi vuotta,kun sitä laskettiin noin kymmenellä eurolla. Tuon alennuksen arvioitiin olevan kaupungille ilmainen, kun työmatkavähennykset pienenevät ja verotulot näin kasvavat. Se oli kirjoitettu selvällä suomen kielellä vuoden 2006 talousarvioon! Miten nyt käy, jos kuukausilipun hintaa korotetaan, eikö vastaavasti verotulot pienen? Vai arvioitiinko silloin väärin?

Edelleen julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaan korotuksia on luvassa myös opiskelijoiden bussilippuihin. Ei tämä käy päinsä. Vastahan niitä viime vuonna laskettiin! Jyväskylä on kai edelleen opiskelijakaupunki.

Kuulemma näitä ei olisi lautakunnassa käsitelty. Miten se on mahdollista?

Arvoisa puheenjohtaja, Mihin päädytään, kun aikuisten 40 matkan lippu rahoitetaan kallistamalla kuukausilippua ja opiskelijoiden bussilippuja?

Tämä lipputukiasia on harkittava perusteellisesti uudestaan. Tällaisena se on susi.

Haluaisin tässä vielä tuoda esiin erään hullun idean.

Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden mahdollisesti muodostaman uuden suurkunnan kannattaisi mielestäni harkita tarkasti, pitäisikö sen ryhtyä nykyoloissa epätavalliseen toimenpiteeseen eli ottaa paikallisliikenne omiin käsiin.

Hullu ideani on siis: ostetaan Jyväskylän liikenne!

Vaihtoehdot ovat nimittäin huonompia.

Jokainen Jyväskylän paikallisliikennettä seuraava ihminen tietää, miten Koiviston auton omistama Jyväskylän liikenne hoitaa hommansa. Toki linjoille on tullut viime vuosina uusia autoja, mutta kehoitan lukemaan teknisen lautakunnan vuoden 2003 pöytäkirjoja, kun Jyväskylän liikenteen liikennöintiluvasta viimeksi päätettiin. Se on valaisevaa luettavaa.

Voisimme myös peesata Helsinkiä ja Turkua. Voisimme suunnitella linjaston itse, ja kilpailuttaa ne eri liikennöitsijöiden kesken. Mutta ihan rehellisesti: kuinka realistista on, että Jyväskylän seudulle syntyisi toimivat, kilpailevat markkinat?

Asia tulee ajankohtaiseksi jo ensi vuonna, kun Jyväskylän liikenteen nykyinen liikennöintilupa käsittääkseni päättyy. Ensi vuonna pitää tehdä ne linjaukset, miten Jyväskylän paikallisliikennettä jatkossa kehitetään.

Arvoisa puheenjohtaja, ensi vuoden talousarvioon voisi siis kirjata näkyviin, että vaihtoehtoisia paikallisliikenteen järjestämistapoja tutkitaan vuonna 2008.