Äänestä varjovaaleissa

Keskisuomalainen järjestää tänä vuonna perinteisen vaalikoneen asemesta varjovaalit, joissa jokainen voi äänestää kerran päivässä haluamaansa ehdokasta. Ehdokkaiden saamat äänimäärät eivät nollaudu päivän vaihtuessa. Ehdokkaan sijoitus varjovaaleissa vaikuttaa hänen näkyvyyteensä kyseisessä palvelussa.

Jos pidät minua hyvänä ehdokkaana Jyväskylässä, äänestäthän minua varjovaaleissa mahdollisimman useana päivänä. Äänestäthän myös muita hyviä ehdokkaita muissa kunnissa. Kiitos.

Vastaava nappi löytyy myös tuosta vasemmasta sivupalkista.

Vihreillä kesäpäivillä


Mustialan päärakennus. Kuvat: Antti-Juhani Kaijanaho

Kun olin neljä vuotta sitten ensimmästä kertaa ehdolla missään yleisissä vaaleissa, kävin puolueeni kesäpäivillä kouluttautumassa ehdokkaaksi. Nyt, uusien vaalien koittaessa, kävin kokeilemassa josko sama taika on kesäpäivillä edelleen voimassa


Huttula-rakennuksessa syötiin ruokaa. Itse myös majoituin talon piippuhyllylle kolmanteen kerrokseen.

Kesäpäivät pidettiin tällä kertaa Tammelan Mustialassa, joka on pitkäikäinen maatalousalan oppilaitos, nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman toimipaikka. Se on hieno paikka, kuten kuvista näkyy, mutta sen ikä näkyi: kun kesäpäiville osallistunut nuori äiti huomasi majapaikkansa olevan hissittömän Huttulan kolmannessa kerroksessa, lastenrattaat kääntyi nopeasti takaisin kohti päärakennusta huoneenvaihtoa varten. Seuraavana päivänä eräs toinen osallistuja valitteli pahaksi äitynyttä allergista nuhaa ja homevaurioista majoituspaikkaa.


Mustialan Lato.

Kesäpäivät avattiin Ladossa. Ensiksi puheenjohtaja Tarja Cronberg esitelmöi kunnallisvaaliteemoista ja sitten oikeusministeri Tuija Brax kertoili mielenkiintoisia muun muassa vaalirahoituslainsäädännön uudistuksista. Itseäni hieman harmitti Braxin voimakas sähköistä äänestystä ja jopa nettiäänestystä puolustanut vastaus yleisökysymykseen. Puolueen “Effi-siipi” lähestyy asiaa kuulemma “ongelmalähtöisesti”. Sen ei toisaalta pitäisi yllättää ketään: kun joku pitää valittua linjaa huonona, hänen viestintänsä väistämättä keskittyy linjan huonojen puolien ja ongelmien esiin tuomiseen. Pitkälti samasta ilmiöstä on kyse, kun Vihreät saavat (syyttä) ei-puolueen leiman vastustaessaan niin ydinvoimaa, hiilivoimaa kuin öljykattiloitakin. Totta kai meillä on kaikissa näissä asioissa myös rakentavia ajatuksia, mutta niitä ei pääse esittämään kun pitää ensin tyrmätä huono valtavirta-ajattelu!


Mustialan Vanhassa Konttorissa istui kiertokoulutuksen ryhmä 8.

Lauantaina avauspuheiden ja lounaan jälkeen sekä sunnuntaina aamupalan ja lounaan välissä jakauduimme kahdeksaan eri ryhmään, ja kumpanakin päivänä neljä eri luentoaihetta käytiin läpi kaikissa ryhmissä niin, että kouluttajat kiersivät ryhmästä toiseen. Oma ryhmäni, ryhmä 8, istui Vanhan Konttorin neuvotteluhuoneessa, jossa ilma huononi kohtuullisen nopeasti. Talossa ilmeisesti ei ollut toimivaa tuuletusjärjestelmää. Lauantaina käsiteltiin politiikan asiakysymyksiä: ilmastonmuutosta, palveluja, yhdevertaisuutta ja avoimuutta. Sunnuntaina pohdittiin kampanjointia. Kiertokoulutukset olivat asiasisällöltään hieman köykäsiä, mutta sen vastapainona saimme istua yhteensä kuusi tuntia pienellä porukalla yhdessä: siinä sai mukavasti tutustua muihin vihreisiin aktiiveihin ympäri Suomea.

Lauantaina alkuillasta näyttelijä Simo Routarinne piti puolentoista tunnin interaktiivisen luennon statusviestinnästä. Minusta siinä oli koko kesäpäivien tärkein osa. Routarinteen luento ja improvisaatioharjoitukset nimittäin kiinnittivät tietoisen huomioni kehonkielen sellaisiin osiin, joita olen tähän mennessä käyttänyt vain vaistomaisesti. Tajusin muunmuassa miksi minä hyvin harvoin istun tai seison oikein selkä suorana (se on tapa kompensoida fyysistä kokoani). Tajusin myös, mikä ero on kehon kielessäni kun pidän luentoa yliopistossa tai johdan puhetta yhdistyksen kokouksessa verrattuna esimerkiksi siihen kun istun itse luennolla tai kokouksessa rivijäsenenä. Ero on nimittäin erittäin suuri.

Routarinne pelasti kesäpäivät ja herätti henkiin neljän vuoden aikaisen taian, jota osa sunnuntain kampanjointia koskevista luennoista vahvisti. Sen voitte, hyvät blogini lukijat, huomata hyvin konkreettisesti: vaihdoin blogini ulkoasun “vaaliteemaan”. Ryhdyn myös tässä seuraavien viikkojen aikana tuomaan tänne vaaliaiheista materiaalia sekä lisää politiikkaa.

Olkoon tämä nyt pienimuotoinen kampanjani avaus. (Kampanjaani tukemisesta voitte lukea tuosta vasemmasta sivupalkista. Pienikin tuki auttaa!)

Vaalirahoituksesta

On hyvä, että vaalirahoituksesta keskustellaan. Mm. Osmo Soininvaara kirjoittelee asiasta fiksuja.

Mielestäni yleisten vaalien ehdokkaille pitäisi säätää vaalikampanjaa koskeva kirjanpitovelvollisuus, johon sovellettaisiin kirjanpitolakia ja kirjanpitoa koskevia rikossäännöksiä soveltuvin osin. Jokaisen ehdokkaan (ei vain läpi menneen!) tulisi laatia kampanjan päätyttyä tilinpäätös, jossa tavanomaisten tilinpäätöstietojen lisäksi lueteltaisiin kaikki ne lahjoitukset, jotka lain mukaan tulee julkistaa. Tilinpäätös olisi julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa olisi oikeus tutustua, ja lisäksi läpimenneiden (myös varasijalle päässeiden) tulisi se toimittaa vaaliviranomaisille samaan tapaan kuin nykyisin annetaan vaalirahoitusilmoitus. Lisäksi poliisilla olisi oikeus teetättää tilintarkastus silloin, kun on syytä epäillä vaalikampanjan talouteen liittyvää rikosta, jonka selvittämiseksi tilintarkastus on tarpeen.

Nettiäänestys on aina riski

Julkaistu Keskisuomalaisen Mielipiteet-palstalla 14.9.2007. Otsikko on toimituksen.

Keskisuomalainen kirjoitti 13.9., että nettiäänestämistä kritisoidaan siitä, ettei siinä voida olla varmoja, että ääniä ei anneta esimerkiksi toisen uhkauksesta tai painostuksesta. Lisäksi lehti kirjoitti, että tämä ongelma sisältyy ”jo käytössä olevaan postiäänestykseen”.

Postiäänestys, jossa äänestäjä lähettää äänensä tavallisena kirjeenä ääntenlaskijalle, ei kuitenkaan ole käytössä valtiollisissa vaaleissa eikä kunnallisvaaleissa. Ennakkoäänestyksessäkin, vaikka se tapahtuukin usein postissa, on vaalivirkailijat, äänestyskoppi ja tarkasti määritellyt toimintatavat. Niinpä uhkaus ja painostus tulisivat näissäkin vaaleissa mahdollisiksi, jos nettiäänestys sallittaisiin.

Nettiäänestys on olennaisesti eri asia kuin ensi kunnallisvaaleissa kokeiltava sähköinen äänestys. Äänestyspaikalla tapahtuva sähköinen äänestys on mahdollista (tosin ei kovin helppoa) toteuttaa luotettavasti. Nettiäänestys on sen sijaan aina riski.
Järjestövaaleissa ja muissa vaaleissa, joissa postiäänestys on jo sallittua, olen valmis hyväksymään nettiäänestyksen. Jos tällaisissa vaaleissa sattuu jotain rikollista, tarjoaa valtio poliisin ja oikeuslaitoksen, eli tehokkaat keinot asian selvittämiseen ja oikaisemiseen sekä syyllisten rankaisemiseen.

Sen sijaan valtiollisissa vaaleissa laajamittaiset väärinkäytökset vaarantaisivat valtion kyvyn puolustaa demokratiaa. Jos joku taho sattuisi saamaan vilpillisesti poliittisen vallan Suomen valtiossa, ei ole mitään tahoa, joka voisi asiaan puuttua aiheuttamatta sisällissodan vaaraa.

Tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa saattaa tuo ajatus tuntua kovin kaukaa haetulta, mutta nykyinen tilanne on poikkeuksellisen rauhallinen. Valtiollista vaalijärjestelmää ei pidä rakentaa nykyisenkaltaisia tyyniä aikoja varten, vaan sen pitää toimia luotettavasti myös myrskyisinä aikoina. Siitä ei ole sataakaan vuotta, kun Suomessa harrastettiin terrorismia poliittisten tavoitteiden edistämiseksi. Siksi valtiollisissa vaaleissa on tärkeää varoa uudistuksia, jotka vaarantavat edes teoriassa vaalirauhan.

ANTTI-JUHANI KAIJANAHO
keskusvaalilautakunnan jäsen (vihr.)
Jyväskylä

Uuden Jyväskylän valtuusto

Laskin huvikseni valtuustopaikkajakauman Uudessa Jyväskylässä (vanha kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti) käyttäen vuoden 2004 kunnallisvaalien äänimääriä ja normaalia valtuustokokoa. Tässä tulos:

äänet paikat
SDP 15566 20
Keskusta 11590 15
Kokoomus 10313 13
Vihreät 5323 7
Vasemmistoliitto 5195 7
Kristilliset 3186 4
SKP 1386 1
Perussuomalaiset 148 0
RKP 137 0
KTP 28 0

Viimeisenä valitaan Vasemmistoliiton seitsemäs valtuutettu vertailuluvulla 742,1.

Lisäksi kultakin valtuutettuja saavalta puolueelta ensimmäisen varaedustajan vertailuluku:

SDP 741,2
Kokoomus 736,6
Keskusta 724,4
SKP 693,0
Vihreät 665,4
Vasemmistoliitto 649,4
Kristilliset 637,2

Tulos on toki täysin teoreettinen. Jos ensi vuonna käydään ison kunnan alueella vaalit, äänimääriin vaikuttaa toki vähintäänkin vanhojen rajojen yli äänestämisen mahdollisuus, erityisesti niillä puolueilla, joilla ei ollut listaa kaikissa kolmessa kunnassa.

Jos huomaatte virheitä niin sanokaa :)

I am going to rank MJ Ray low from now on

MJ Ray writes:

There seem to be some 30 or 40 voters who really dislike me, but didn’t tell me that straight, preferring to be silent then vote me down. Are you cowards, or what?

This displays such an antipathy against secret ballots (which protect voters from social pressure, not to mention coercion of various degrees of severity) that I now consider MJ Ray an unacceptable candidate in any future election where I am enfranchised.

By the way, since the election MJ Ray discusses had no None Of The Above option, there is no way to determine if his low rankings were due to dislike or just that there were better candidates.

Added later on the same day:
MJR has responded to this post; his response is linked and reproduced in the comments section.

MJR seems to have missed the subtle hint that his cowardice statement is a form of social pressure itself. In fact, he continues and elevates the pressure in his response, implying that if one is afraid of him, one should not vote (presumably, at least not ranking him low). That these statements are given after the vote has closed is a mitigating factor, but it does not absolve him, as the statements are applicable to any future elections where he is a candidate.

I’m now even more convinced that MJR belongs in the bottom of any ranked vote from me.

Internet-äänestys ei toimi

(Julkaistu Keskisuomalaisen Mielipiteet -palstalla 24.3.2007. Otsikko on toimituksen.)

Internet-äänestys yleisissä vaaleissa on vaarallinen idea.

Päällisin puolin se kuulostaa hyvältä, tehdäänhän äänestäminen sillä tavalla helpoksi. Samalla se saadaan tuotua sinne, missä nuoret liikkuvat, ja nuorten äänestysprosentti on perinteisesti ollut harmittavan pieni.

Yhteiskuntarauhan kannalta ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin se, ettei äänten kiristäminen tai muut vaalisalaisuuden rikkomukset ole tehokkaita. Perinteisesti äänen kiristänyt ei ole voinut mitenkään varmistaa, että kiristyksen kohteeksi joutunut äänestäjä toimii vaaditulla tavalla.

Jos äänestys virallisen äänestyskopin ulkopuolella, esimerkiksi Internetissä, sallitaan, muuttuu kiristäjän tilanne olennaisesti. Hän voi seurata äänestäjän olan yli, että tämä äänestää oikein. Jos hän lisäksi estää äänestäjää menemästä uudestaan äänestämään, ei edes Virossa sallittu uudelleen äänestäminen auta.

On toki vaikea kuvitella, että Suomessa kukaan kiristäisi toisen ääniä. Ei pidä kuitenkaan tuudittautua sellaiseen ajatukseen, etteikö sellaista voisi tulevaisuudessa tapahtua, jos siihen mahdollisuus annetaan.

Epäilemättä 1930-luvun muiluttajat olisivat toivottaneet Internet-äänestyksen erityisen tervetulleeksi!

ANTTI-JUHANI KAIJANAHO
keskusvaalilautakunnan jäsen (vihr.)
Jyväskylä

Vaaliväsymystä

Kiitoksia kaikille äänestäneille!

Vihreille tuli vaalivoitto, se on pääasia. Täällä Keski-Suomessa masentaa kuitenkin se, että kansanedustajan paikka jäi 800 äänen päähän.

Helsingissä Vihreät nousivat kansanedustajien määrässä jaetulle toiselle sijalle. Suosittelemani Heikki Korpela sai 482 ääntä.

Uudellamaalla Vihreät säilyttivät edustajanpaikkansa ja suositukseni Jyrki Kasvi uusi valtakirjansa selvästi 4880 äänellä.

Varsinais-Suomen vaalipiirissä Vihreät nostivat paikkalukunsa kahteen. Se oikea Niinistö nousi eduskuntaan. Suositukseni Sini Terävä keräsi 603 ääntä.

Satakunnassa Vihreät jäivät ilman kansanedustajaa varsin selkeällä erolla. Suositukseni Tarmo Thorström keräsi 137 ääntä.

Hämeessä Vihreät säilyttivät ainoan kansanedustajanpaikkansa. Ehdokkaani Petri Ojanen sai 511 ääntä.

Pirkanmaalla Vihreät menettivät toisen edustajanpaikkansa. Lapsuudenystäväni Oras Tynkkynen uusi valtakirjansa 7903 äänellä, suositukseni eli äitini sai 186 ääntä.

Kymessä Vihreät jäivät 2000 äänen päähän kansanedustajanpaikasta. Suosittelemani Juha Eskelinen keräsi 766 ääntä.

Etelä-Savossa Vihreät olivat vaaliliitossa Vasemmistoliiton ja SDP:n kanssa ja onnistuivat saamaan kansanedustajan. Valtakirjan sai Heli Järvinen 5527 äänellä. Vihreiden vaalistrategia onnistui niin hyvin, että Järvinen pudotti vaaliliittokumppaninsa eduskuntaryhmän puheenjohtajan eduskunnasta!

Pohjois-Savossa Vihreät olivat vaaliliitossa Vasemmistoliiton kanssa. Kansanedustajan paikka jäi 700 äänen päähän.

Pohjois-Karjalassa Vihreät kokivat vääryyttä, vaalipiirissä valitaan nimittäin hyvin vähän edustajia, ja vaalikynnys nousee hyvin korkealle. Vihreiden osuus vaalipiirin äänistä, 11,7 %, ei riittänyt kansanedustajanpaikkaan. Harmittavasti paikka jäi alle 200 äänen päähän. Suosittelemani Ilpo Koskikallio sai 25 ääntä.

Vaasan vaalipiirissä edustajanpaikka jäi huomattavan kauaksi. Suosittelemani Heikki Kallio sai 209 ääntä.

Keski-Suomessa edustajanpaikka jäi 700 äänen päähän. Ehdokkaani Tapani Tarvainen keräsi ensikertalaiseksi varsin hyvän äänisaaliin, 684 ääntä.

Oulussa Vihreät säilyttivät edustajanpaikkansa. Suositukseni Latekoe Lawson Hellu sai 680 ääntä.

Lapissa Vihreät olivat vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa, ja vaivoista heltisi varaedustajan paikka 3065 äänellä Timo Törmäselle.