Tasa-arvoiset risteykset ja nopeusrajoitukset

Useampikin liikenneopettajani on minulle teroittanut, että jos nopeusrajoitus on vähintään 50 km/h eikä risteyksestä minua varoiteta, kyseisessä risteyksessä oikealta tulevalla on aina kärkikolmiolla tai stop-merkillä osoitettu väistämisvelvollisuus. Päätin nyt kaivaa esille tämän säännön säädösperusteen.

Tieliikennelaissa ei näyttäisi olevan muita nopeusrajoituksesta riippuvia säännöksiä kuin pysäkiltä lähtevän linja-auton väistämisvelvollisuus. Tieliikenneasetuksessa niitä on muutama lisää, mutta mikään niistä ei vaikuta risteyksen tasa-arvoisuuteen.

Liikenneministeriön päätöksen liikenteen ohjauslaitteista (203/1982) 14 § (merkki 161 Tienristeys, toinen momentti) sanoo seuraavaa:

Taajamassa olevalla tiellä, jolla nopeusrajoitus on 50 km/h tai korkeampi, risteyksestä on varoitettava erikseen merkillä 161, ellei risteäville teille ole asetettu väistämisvelvollisuutta osoittavaa merkkiä 231 tai 232 taikka väistämisvelvollisuus perustu tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin säännökseen.

Kyseinen sanamuoto on luotu päätöksellä 1134/1998, joka tuli voimaan 1.1.1999.

Tuo tekee asiasta selkeän: tasa-arvoisesta risteyksestä taajamassa, kun nopeusrajoitus on vähintään 50 km/h, on erikseen varoitettava. Mutta opettajani väitti, että minulle opetettu nyrkkisääntö pätee myös taajaman ulkopuolella. En ole löytänyt tällaista määräystä säädöksistä.


Hypoteettinen probleema, johon mielelläni kuulisin juristin tai juridiikan opiskelijan mielipiteen, jos sellaisia sattuu lukijakunnassani olemaan:

Hypoteettisen tilanteen tapahtumapaikka on taajamassa sijaitseva suorakulmainen kahden kadun risteys, jossa molemmilla risteävillä kaduilla on voimassa taajaman yleisrajoitus (50 km/h). Risteyksen yhdessä kulmauksessa on korkea talo, joka estää näkyvyyden talon takana olevalle kadulle aivan risteyksen alkuun asti. Muuten risteyksessä on hyvä näkyvyys. Kaduilla ei ole kevyttä liikennettä eikä suojateitä, vaan kevyt liikenne kulkee maan alla.

Risteyksessä ei ole millään tulosuunnalla kärkikolmiota eikä STOP-merkkiä, eikä millään suunnalla ole myöskään risteystä lähestyttäessä varoitusmerkkiä 161. Risteystä on viimeksi muutettu vuonna 2006 poistamalla siitä kevyen liikenteen väylät ja suojatiet maanalaisen kulkuväylän valmistuttua. Muutos perustuu kunnan teknisen lautakunnan samana vuonna yksimielisesti tekemään katusuunitelman muutokseen. Kyseisessä kokouksessa puhetta johti lautakunnan puheenjohtaja ja kaikki lautakunnan varsinaiset jäsenet olivat läsnä. Katusuunnitelmaan on merkitty näkyviin mm. kaikki risteyksessä ja sen lähistöllä olevat liikennemerkit.

Kuvailemaani risteystä lähestyy A:n kuljettama henkilöauto siten, että korkea talo on hänen oikealla puolellaan. Samanaikaisesti risteystä lähestyy B:n kuljettama henkilöauto siten, että korkea talo on hänen vasemmalla puolellaan. Kumpikin aikoo ajaa suoraan. Risteyksessä ei tapahtumahetkellä ole muuta liikennettä.

B näkee hyvin, ettei oikealta tule ketään, ja ajaa risteykseen suuremmin hidastamatta. A ei näe oikealle, mutta koska hän ajaa taajamassa 50 km/h:n nopeusrajoitusalueella eikä hän myöskään ole ohittanut liikennemerkkiä 161, hän olettaa, että oikealta mahdollisesti tulevilla on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus. Hän ajaa risteykseen suuremmin hidastamatta. A ja B törmäävät, ja kummallakin on törmäyshetkellä vauhtia n. 45 km/h.

Kysymykseni ovat:

  1. Syyllistyikö A rikokseen, ja jos syyllistyi, millaiseen?
  2. Syyllistyikö B rikokseen, ja jos syyllistyi, millaiseen?
  3. Onko kadunpitäjällä rikos- tai siviilioikeudellista vastuuta tilanteessa, ja jos on, millaista?

Itse ajattelen asiaa seuraavasti:

  1. A syyllistyi törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen laiminlyömällä tieliikannelain 14 §:n 1 momentissa määrätyn varovaisuuden ja väistämisvelvollisuuden. Teko oli omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle huomioon ottaen A:n nopeus törmäyshetkellä, ja tekoa on pidettävä kokonaisuutenakin arvostellen törkeänä. Rangaistusta alentavana seikkana otetaan huomioon risteyksen määräystenvastaisuus, mutta se ei vaikuta syyllisyyskysymyksen ratkaisuun.
  2. B syyllistyi (tavalliseen) liikenneturvallisuuden vaarantamiseen laiminlyömällä tieliikennelain 14 §:n 1 momentissa määrätyn varovaisuusvelvoitteen jättämällä tarkistamatta, noudattaako mahdollinen väistämisvelvollinen velvollisuuttaan. Rangaistus on jo syyksilukemisen takia reilusti A:n rangaistusta lievempi, mutta B:n rangaistukseen ei vaikuta risteyksen määräystenvastaisuus.
  3. Kunnan teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet sekä sen esittelevä virkamies syyllistyivät virkavelvollisuuden rikkomiseen hyväksyessään katusuunnitelman, joka oli liikenneministeriön päätöksen (1134/1998) vastainen. Tekoa ei voida pitää vähäisenä sen aiheuttaman kolarivaaran vuoksi.

    Kunnan, lautakunnan taikka sen esittelijän korvausvelvollisuudesta en osaa lausua.

4 thoughts on “Tasa-arvoiset risteykset ja nopeusrajoitukset

  1. Oletko löytänyt Jyväskylästä yllämainitun tyyppistä risteystä? Nopeasti ajateltuna kaupungin katualueelta ei tule mieleen, keskustassahan on useita tasa-arvoisia risteyksiä mutta ne ovat 40km/h alueella. Ja maantiellähän on sitten etuajo-oikeus esitetty ihan liikennemerkillä.

    Omasta mielestäni haastavin risteys keskustassa tasa-arvoisena on “scandicin risteys” kalevankatu-vapaudenkatu, monet ajaa limiitillä neljääkymppiä tai vähän ylikin tourulasta jatkaakseen hannikaisenkadulle tietämättä tasa-arvoisesta risteyksestä/väistämisvelvollisuudesta. Samoin väinönkatu-yliopistonkatu, yliopistonkatu-cygnaeuksenkatu, hannikaisenkatu-gummeruksenkatu risteyksissä näkee välillä jos jonkinlaista suorittajaa. Näistä tosin viimeistä lukuunottamatta muut ovat varustettu päiväaikaan liikennevaloilla mikä vielä osittain “sotkee” ainakin osan autoilijoista.

  2. Jos jossain tuollainen risteys on, niin kadunpitäjä on mokannut. Ei ole onneksi tullut vastaan :)

    Teoriatunneilla meitä on erityisesti varoitettu niistä kahdesta valottomasta risteyksestä Hannikaisenkadulla (Gummeruksenkatu ja Cygnaeuksenkatu). Nehän ovat tasa-arvoisia, mutta kun kyseisellä kadulla kaikki muut risteykset ovat valollisia, on helppo tuudittautua ajattelemaan, että siellä missä ei ole valoja ei ole risteyksiäkään.

  3. Joo tarinan mukaan siinä rakentajantalon kulmilla hannikaisenkadun-gummeruksenkadun risteyksessä kolahti tarpeeksi monesti niin tuli se varoitusmerkki.

    Olen kaupungilta joitain vuosia sitten kysynyt samanlaista varoitusmerkkiä (tasa-arvoisesta risteyksestä siis) harjukadun ja lyseonkadun kulmaan. Siinä kolisee varmaankin keskiarvona yli kerran kuussa. Mutta ei oo tulossa merkkiä. Ihmeellisesti niitä pitää pantata.

  4. Tuon hypoteettisen skenaarion tarkoituksena oli siis pohdiskella, mikä merkitys kuljettajan oikeusturvan kannalta tuolla liikennemerkkisäännöllä on (eli saako kuljettaja luottaa siihen, että tuota sääntöä noudatetaan). Tulin itse siihen lopputulokseen, että ei juuri minkäänlaista merkitystä, mutta edelleenkin odotan kiinnostuneena juristien mielipiteitä :)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>