Tämähän menee nopeasti

Tänään aamulla lähdettiin metsästämään liikennevaloja sekä ainakin yhtä stop-merkkiä. Opettaja oli sama kuin eilenkin, ja itse olin myös hieman eilistä virkeämpi. Ajoreittinä oli Kilpisenkatu – Hannikaisenkatu – Cygnaeuksenkatu – Yliopistonkatu – Väinönkatu – Nisulankatu – Keskikatu – Voionmaankatu – Pitkäkatu – Keskikatu – Nisulankatu – Sepänkatu – Volmarinkatu – Eeronkatu – Rajakatu – Lohikoskentie – Vapaaherrantie – Ailakinkatu – K-Raudan parkkipaikka – Tourulantie – Vapaudenkatu – Hannikaisenkatu – Väinönkatu – Vapaudenkatu – Asemakatu – Hannikaisenkatu – Kilpisenkatu.

Aivan alussa auto rupesi kolisemaan, ja pysäköimme Yliopistonkadulle ääntä tutkimaan. Ääni kuitenkin hävisi itsestään. Rajakadun päätösristeyksessä Maalaiskunnan kunnantalon vieressä sain ensimmäistä kertaa kokea minkälaista on ajaa autokouluauton vetämässä jonossa. Ihmettelin kovasti, miksi edessäni oli maasturi pysähtynyt vihreisiin liikennevaloihin ilman näkyvää estettä, mutta kun maasturi kääntyi Puistokadulle, näin edessäni ajavan autokouluauton. Opettajan kanssa totesimme, että hidas lähtö on tässä hommassa hyvin tavallista. Lopuksi löysimme stop-merkin K-Raudan parkkipaikan poistumistieltä.

Tuntipalautteessa opettaja hahmotteli tulevia ajotuntejani. Perjantaina pitäisi ajaa yksisuuntaisilla kaduilla, ja sen jälkeen voisin lähteä maantieajoon. Maantietunnin jälkeen olisin hänen mielestään valmis ajamaan ajoharjoitteluradalle Lievestuoreelle ja hän kehoittikin minua tekemään varauksen. Varasinkin sitten tavallisen ajotunnin ensi maanantaille klo 10. Radalle joudun toinen päivä tammikuuta, ja pääsen sinne yksikseni (opettajan kanssa toki).

Iltapäivällä teoriatuntia piti sama opettaja, jonka kanssa ajoin toisen ajotuntini ja joka piti viikko sitten tiistain teoriatunnin. Aiheena oli vaikeat olosuhteet eli liukas keli ja pimeällä ajaminen. Katselimme monia videoita ja juttelimme erityisesti talviolosuhteista ja luisutilanteista. Lopussa opettaja teki meille kertauskokeen, jossa parhaiten menestynyt saisi leffalipun. Noh, meitä yhden virheen ihmisiä oli kaksi, minä ja yksi nuori poika, joten tilanne ratkaistiin sillä, että poika arvasi matkan Jyväskylästä Hämeenlinnaan pituuden paremmin. Ei se menetetty leffalippu minua kamalasti ärsytä (argh!).

Seuraava ajotunti on siis perjantaina aamulla ja seuraava teoriatunti (koska en luottamustehtävän hoidon vuoksi pääse torstain luennolle) vasta 7.1. Viimeinen teoria minulla on näillä näkymin 20.1. ja kun näitä ajotuntejakin tuntuu kertyvän nopeaan tahtiin, kuljettajantutkintoa suorittamaan pääsen varmaankin tammikuun loppupuolella.

One thought on “Tämähän menee nopeasti”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>