Kiertoliittymä vai liikenneympyrä?

Toisinaan näkee väitettävän, että liikenneympyrä on vanha taikka epävirallinen termi ja että pitäisi sen sijaan puhua kiertoliittymästä. Suomessa voi kuitenkin aivan hyvin puhua liikenneympyrästä.

Suomen lainsäädäntö ei tunne termiä “kiertoliittymä”. Tieliikennelaki (267/1981) ei koko käsitettä mainitse millään nimellä. Tieliikenneasetus (182/1982) tuntee määräysmerkin numero 416 (pakollinen kiertosuunta), jonka selitysteksti puhuu liikenneympyrästä, sekä varoitusmerkin numero 116 (liikenneympyrä). Lisäksi kärkikolmion (merkki numero 231) ja stop-merkin (numero 232) selitystekstit mainitsevat liikenneympyrän. Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista (203/1982) puhuu myös vain liikenneympyrästä. Lienee siten selvää, että missään mielessä liikenneympyrää virallisempi termi kiertoliittymä ei ole – pikemminkin päinvastoin.

Kansainvälisessä kielenkäytössä on käytössä kaksi liikenneympyrää tarkoittavaa ilmaisua. “Traffic circle” näyttäisi tarkoittavan valtavan kokoisen ympyrän kehäksi rakennettua tietä, joissa on usein useita kaistoja ja joissa perinteisesti ympyrään tulevalla on etuajo-oikeus. Tällainen liikenneympyrä on ruuhka- ja onnettomuusaltis. Sen sijaan “(modern) roundabout” tarkoittaa liikenneympyrätyyppiä, jossa ympyrä on suhteellisen pienisäteinen ja johon tuleva väistää ympyrässä jo ajavia. Jokseenkin mielenkiintoista on, että liikennemerkkejä koskeva kansainvälinen yleissopimus käyttää termiä “roundabout” niissä yhteyksissä, missä Suomen lainsäädäntö puhuu “liikenneympyrästä”.

Suomalaisessa liikenneympyrässä noudatetaan roundabout-ajojärjestystä, eli liikenneympyrään aikova väistää liikenneympyrässä olevia. Tieliikenneasetuksesta tämä ei kuitenkaan selviä, sillä asetuksen mukainen olisi sellainenkin ympyrä, jossa tulijoilla ei ole kärkikolmiota eikä stop-merkkiä – sellaiseen ympyrään tulevalla olisi etuajo-oikeus ympyrässä oleviin nähden, koska hänhän tulee oikealta. Kuitenkin liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista kieltää kiertosuunta-merkin käyttämisen ilman kärkikolmiota tai stop-merkkiä. Käytännössä siis kaikki suomalaiset liikenneympyrät ovat tätä modernia tyyppiä.

Kun laki puhuu liikenneympyrästä ja kun huonomaineisia “traffic circle” -liikenneympyröitä ei Suomessa ole, en näe mitään syytä käyttää uustermiä “kiertoliittymä”. Se olkoon siis liikenneympyrä.

14 thoughts on “Kiertoliittymä vai liikenneympyrä?”

  1. Jostain luin sellaisen määritelmän, että kiertoliittymässä olisi vain yksi kaista ja liikenneympyrässä kaksi.

  2. @Kriisi: Enpä ole koskaan kuullutkaan. Minkälainen se on?

    @liikenneänkyrä: Kuulemma autokoulussa opetetaan noin. Noh, pianhan minä pääsen näkemään, mitä autokoulussa asiasta opetetaan, ja kuinka se siellä perustellaan. Älytön tuollainen jako joka tapauksessa on, varsinkin kun asetus ei sitä erottelua tunne.

  3. Kiertoristeys on kuulemma hieman liikenneympyrämäinen viritys, mutta että keskikoroke ei välttämättä ole kuin esimerkiksi pelkkä tolppa tai vaikkapa halkaisijaltaan viemärikannen kokoinen koroke keskellä risteystä. Pointtina näissä risteyksissä sillä on luonnollisestikin se, että koroke pitää kiertää. Eli ilmeisesti estetään seikkailua risteyksen yli miten sattuu, kun ollaan kääntymässä vasempaan. Ja siis myös estetään samanaikainen vasemmalle kääntyminen ns. oikea kylki edellä.

  4. No vähän kuin, mutta tuokin on vielä halkaisijaltaan aika iso. Kuvittele pikemminkin vaikkapa tynnyri, joka on lätkäisty keskelle risteystä.

  5. Hyvä analyysi tuo sinun alkuperäinen tekstisi. Selvisi minullekin, miksi pakollinen kiertosunnta ja kärkikolmio ovat nykyisin yhdessä. Itse olen hahmottanut niin, että kiertoliittymä on tien rakentajan slangia viitaten risteyksen muotoon. Liikenneympyrä on liikennesääntöihin kuuluva käsite, joka määrittelee mm. etuajo-oikeuksia. Aiemmin ainakin on käytetty lisäksi termiä “liikenteenjakaja” sellaisen isomman tai pienemmän tiellä/kadulla olevan esteen nimenä, joka ohitetaan liikennemerkin mukaan oikealta tai vasemmalta. Se voi muistuttaa rakenteeltaan tiemiesten hellimää “kiertoliittymää”, mutta liikennemerkki paljastaa paikan luonteen. Tällainen oli vielä jokin vuosi sitten esimerkiksi Hämeenlinnassa, ja liikennesääntöjä tuntemattomat ajoivat siinä kolareja. Liikenneympyrän merkinnät ja säännöt ovat viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana muuttuneet edestakaisin sen verran, että erillinen kärkikolmio ympyrään saapujille on varsin perusteltua.

  6. Se on ja oli Poltinahon ympyrä. Siinä on iso pyöreä nurmikko ja kukkamaa keskellä kuten tiemiesten “kiertoliittymässäkin”. Mutta saapuminen ympyrään oli tehty kolmesta suunnasta juohevaksi eikä lähes suorakulmaiseksi, niin kuin uusissa ympyröissä. Ympyrässä oli kaksi kaistaa joka puolella, ja kaista-ajosta piittaamaton pystyi ajamaan ainakin kaupungista Jukolaan päin lähes suoraan. Ryhmityssääntöjä noudattava Jukolaan kääntyvä auto saattoi joutua em. oikaisijoiden kiilaamaksi. Vasemmalle kääntyminen tässä ympyrässä ryhmittymissääntöjä noudattaen oli uhkarohkeaa. Harjoittelimme vuonna 2000 sääntöjen mukaista ajoa, kun opetin tyttärelleni opetusluvalla. Sääntöjen ja asiantuntijoiden mukaan kyseessä oli suuri liikenteenjakaja, joka sivuttiin oikealta.

    Poltinahon ympyrää on sittemmin “korjattu”. Siihen on pystytetty liikenneympyrä+kärkikolmiomerkit sekä kadun pintaan maalattu sulkualueet niin, että ympyrässä on vain yksi kaista. Vauhdilla ajoa ympyrään ei ole rakenteellisesti estetty, mutta risteysalueen remonttia on lupailtu. Etuajo-oikeuden muuttaminen aiheutti sekin aluksi kolareja.

  7. Hyvän kirjoituksen olet aiheesta tehnyt! Harmittaa, etten aikaisemmin ole bongannut kirjoitustasi. Tässä on ihmisillä selvästi mennyt jauhot ja vellit sekaisin. Tielaitoksellahan rakennetaan/suunnitellaan liittymiä, eikä risteyksiä/liikenneympyröitä. Jostain kumman syystä nämä suunnittelu puolen termit on tunkemassa tieliikennelakitermien tilalle. Jopa autokoulun oppikirjaankin! Aikanaan selvitin liikenneministeriöstä samaa asiaa ja sieltä sain selkeän vastauksen, että termin kiertoliittymä voisi unohtaa! Toimitin saamani infon ja ministeriön henkilön yhteystiedot myös autokoulunoppikirjan tekijälle, mutta eipä asia tainnut edetä, kun katsoo uuttakin oppikirjaa! No nimityksestä huolimatta turvallista matkaa!

  8. Kiitos Iiro kommentistasi. Aika jännää etteivät korjaa autokoulun oppikirjaa!

  9. Jos Berliinin muurikin on purettu, niin kyllä lapsellisesta termistä ‘liikenneympyrä’ voidaan aivan hyvin luopua ja korvata se sellaisella termillä, joka kertoo, mikä tuon järjestelyn idea on. Liikenneympyräksi nimittäminen kuvaa lapsen tapaa nimittää jotain pelkästään sen ulkonäön perusteella. Kiertoliittymä on analyyttinen nimitys, joka pohjaa ymmärrykseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>