Missä palvelut?

Minulta kysyttiin kerran, onko vihreiden listalla ehdokasta, joka kantaa huolta siitä, että maalaiskunnan puolellakin on tulevaisuudessa palveluita. Sanoin, että kyllähän me kaikki kannamme siitä huolta. Keskustelukumppanini jatkoi, että oliko sellaista ehdokasta, joka kantaa niistä huolta oikeasti. Eräs toinen ihminen, palokkalainen isä, kysyi minulta, ovatko kaikki vihreät samaa mieltä kuin Tuija Mäkinen lukioverkosta. Eräässä vaalikoneessa kysyttiin, kuinka pitkä matka kuljettaa korvatulehduksesta kärsivää pikkulasta on kohtuullinen.

Mielellään sitä kannattaisi, että kaikki palvelut olisivat kävelymatkan päässä jokaisesta kunnan asukkaasta. Ainakin massapalveluiden (kuten koulut) kanssa se olisi ehdottomasti vihreiden arvojen mukaista, kun matkat jäisivät lyhyiksi, ja terveyskeskuspäivystyksessä nopea pääsy triageen on joskus elämän ja kuoleman kysymys.


Jyväskylän lyseo on yksi Jyväskylän kaupungin lukioista.

Vanhassa kaupungissa on tehty linjaratkaisu etsiä säästöjä nimenomaan seinistä. Tämän mukaisia päätöksiä tehtiin useita. Esimerkiksi kouluverkkoa säädettiin, mutta itseäni lähimmäksi iski Keltinmäen neuvolan ja hammashoitolan siirto pois Keltinmäestä. Kaupunkilaiset puhuivat näiden lakkauttamisesta – kun tuttu toimipiste suljetaan – kun taas poliitikot ja virkamiehet puhuvat vain palvelun siirtämisestä paikasta toiseen – palvelukapasiteettiin kun ei puututtu. Minun täytyy myöntää, että mielummin minäkin kosken seiniin (ja siten “lakkautan toimipaikkoja”) kuin kosken henkilökunnan määrään.

Muutoksia tehdessä pitää kuitenkin aina katsoa koko kaupungin kokonaisuutta ja kaikkia palveluita ja valita se, missä rahan pois ottaminen tuottaa vähiten vahinkoa taikka missä rahan lisääminen tuottaa eniten hyötyä. Kouluverkossa kosken mielummin lukioiden seiniin kuin peruskoulujen seiniin, sillä lukiolaisilla on paremmat edellytykset käyttää joukkoliikennettä kuin nuoremmilla kollegoillaan. Vastaavasti en osaa kamalasti itkeä Keltinmäen neuvolan perään, koska sen toiminta-alueelta on kuitenkin hyvät julkisen liikenteen yhteydet Kyllöön, jonne palvelu siirtyi (vaikka olisin varmaankin yhtynyt Anna Autereen esitykseen siitä, että neuvolapalveluiden kokonaisuus on selvitettävä ennen tällaisten ratkaisujen tekemistä, jos olisin ollut asiassa päätöksentekijänä).

Kunnallisten lähipalveluiden ytimessä mielestäni ovat ne, joita lapset käyttävät (lähes) päivittäin: päiväkodit ja alakoulut. Niiden pitää olla kohtuullisen kävelymatkan päässä kaikkialla taajama-alueella. Toissijaisina lähipalveluina näen yhteisöä rakentavat palvelut kuten lähikirjastot ja nuorisotilat sekä lähiliikuntapaikat ja kuntopolut. Nämä ovat tavoitteita, joihin ei aina päästä varsinkin jos alueella on harrastettu huonoa kaupunkisuunnittelua. Muiden palveluiden kohdalla usein muut tekijät ovat tärkeämpiä kuin etäisyys käyttäjiin, kunhan saavutettavuus julkisella liikenteellä on hyvä.

4 thoughts on “Missä palvelut?”

  1. Sinällään, jos kysymys asetetaan näin: toiminnan sisällöt vastaan toiminnan puitteet, on valinta helppo. Mutta onko kysymys oikein asetettu? Tuottaako hallinnon hellimä keskittäminen todella ne säästöt, joita sen kuvitellaan tekevän?

    Toisaalta, säilyykö toiminnan sisältö koskematomana, kun toiminnan fyysisiä puitteita supistetaan?

    Kolmanneksi onko kustannusten siirtäminen organisaation ulkopuolelle todella säästämistä?

    Neljänneksi, onko kunnan eri osien kehittäminen tärkeä arvo etenkin kunnassa jossa on useita osakeskuksia?

    On selvää, että kunnan on toimittava tulojensa asettamissa rajoissa ja on tehtävä kompromisseja talouden vuoksi. Mutta pelkkä kamreerinäkökulma on tuhoisa.

  2. @Kari:

    Nyt tapetilla olleessa kouluverkkosuunnitelmassa säästöt ovat hyvin konkreettisia, kun uudisrakennusinvestoinneilta vältytään. Joissakin aiemmissa tapauksissa voi hyvinkin olla ollut, ettei kunnon säästöjä ole. Sinällään minusta myös tuo kysymys seinien määrästä pitää aina kysyä, mutta se ei tietenkään saa olla ainoa päätöksenteossa käytettävä kriteeri.

    Kunnan osien kehittäminen on tietenkin tärkeä arvo, mutta se ei tarkoita sitä, että jokaista osakeskusta kehitettäisiin ikään kuin se olisi itsenäinen kunta.

  3. Samanlaista vääntöä on käyty Äänekoskellakin. Sekä Suolahdessa että Äänekoskella oli lukio, jotka yhdistettiin niin hallinnollisesti kuin fyysisestikin. Ja poru Suolahdessa oli äänekäs. Etenkin kun tilasuunnitelmissa joku teki laskuvirheitä ja ahtaus on hirvittävä.

    Äänekoski on myös monikeskuksinen kaupunki. Keskuksia ovat Äänekosken taajama, Suolahden taajama, Sumiaisten taajama ja Konginkankaan taajama. Keskustelu kaupungin osien tasapuolisesta kehittämisestä on jatkuva.Jo vuosia ennen kuntien yhdistämistä monet palvelut pakenivat Äänekoskelle. No nyttemmin ne pakenevat Äänekoskeltakin kohti Jyväskylää.

  4. “Muutoksia tehdessä pitää kuitenkin aina katsoa koko kaupungin kokonaisuutta ja kaikkia palveluita ja valita se, missä rahan pois ottaminen tuottaa vähiten vahinkoa taikka missä rahan lisääminen tuottaa eniten hyötyä.”

    Hyvin sanottu, mutta oletko selvittänyt, tai kuullut muualta, miten paljon lukioiden siirtäminen kasvualueilta kaupungin keskustaan aiheuttaa vahinkoa. Tämän viikon Keskisuomalaisissa on julkaistu kaksi uutista, joissa kerrotaan kuntien vetovoimaisuudesta nimenomaan lapsiperheiden näkökulmasta. Ensimmäinen uutinen listasi kyselyssä lapsiperheiltä saadut asuinkunnan valintakriteerit. Heti toisena listassa oli peruskoulujen lisäksi toisen asteen koulujen läheisyys. Mikäli Uusi Jyväskylä aikoo siis houkutella lapsiperheitä Vaajakoskelle ja Palokkaan kaavoitetuille tuhansien asukkaiden asuinalueille, olisi ensiarvoisen tärkeää säilyttää lukiot näissä keskuksissa. Keski-Suomeen tulevilla asukkailla on nimittäin valittavana hieman Jyväskylän eteläpuolelta kunta, jossa lähilukioon on panostettu, ja joka sijoittuikin KSML:n toisessa uutisessa Suomen kuntien kärkipäähän (sija 28) vetovoimaisuutensa puolesta.
    Jyväskylän Maalaiskunta, sijalla 53, ei ollut listalla paljoakaan perässä, missä yksi tekijä asuntojen hintojen ja suuremman kaupungin läheisyyden lisäksi on varmasti juuri lähilukioiden sijainti Tikkakoskella, Vaajakoskella ja Palokassa. Suomen 431 kunnasta Jyväskylä oli sijalla 343. Onko kyseessä nyt painonpudottajillekin tuttu vitsi ”jos et saa laihdutettua, lihota muut ympärilläsi, niin näytät paremmalta”?
    Lukioita lakkauttamalla saadaan varmasti aikaan hetkellisiä säästöjä, mutta mitkä tulevatkaan pidemmän aikavälin kulut palokkalaisille ja vaajakoskelaisille olemaan. Bussikortit eivät ole ilmaisia, ei myöskään oppilaiden bussissa istumiseen käyttämä aika. Matka ei missään nimessä ole mahdoton, mutta turha. Kun katsotaan esimerkiksi maalaiskuntalaisten yhdeksäsluokkalaisten määrän kasvuennusteita, ja huomioidaan uusien lukioiden kasvava vetovoima, nähdään että kahden lukion avulla vältettäisiin ainakin 600 lukiolaisen päivittäinen, edestakainen kulkeminen. Verrattuna esimerkiksi Oulun tai Kuopion lukiosijoitteluun, tällaiselle oppilasmäärällä olisi siellä rakennettu jo enemmänkin kuin kaksi lukiota. Kovasti puhutaan, teidän puolueessanne erityisesti, autoilun vähentämistä. Tällä ratkaisullahan siirretään oppilaat pyöriltä ja jaloilta fossiilisilla polttoaineilla kulkeviin ajoneuvoihin. Nyt oppilaille ei anneta edes mahdollisuutta lähilukion käymiseen, vaan kunnanvaltuutetut päättävät heidän lukiopaikkansa sijaitsevan bussimatkan päässä. Luulisi, että te Vihreät olisitte etunenässä puolustamassa lähipalveluita.

    Otto Huhta
    Jyväskylän maalaiskunta

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>