Kuinkahan monta sairaanhoitajaa konserttisalin hinnalla voisi palkata?

Toisinaan erilaisia kaupungin hankkeita kritisoidaan otsikon mukaisella retorisella kysymyksellä. Mutta mikä mahtaa olla oikea vastaus?


Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä valmistuu sairaanhoitajia.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen arvion mukaan sairaanhoitajan keskiansiot olivat vuoden 2007 alussa noin 2500 euroa kuukaudessa; lisätään siihen summamutikassa puolet sivukuluja, jolloin yhden sairaanhoitajan kustannus olisi noin 3800 euroa kuukaudessa. Konserttisalin kustannusarvioksi 20 miljoonaa euroa ei liene aivan huono. Yksinkertainen laskelma siis osoittaa, että konserttisalin investointirahalla saisi runsaat viisi tuhatta sairaanhoitajien henkilötyökuukautta eli noin 440 henkilötyövuotta. Jos konserttisalin ajattelee olevan kolmenkymmenen vuoden investointi, saisi investoinnin torppaamalla palkattua tusinan sairaanhoitajia samaksi ajaksi.

Asiaa voi laskea myös toisella tavalla. Jos konserttisali-investointi torpattaisiin ja siihen varatut rahat sijoitettaisiin tuottavasti, olisi sijoituksesta saatavissa erittäin karkeasti laskien keskimäärin miljoona euroa reaalisena tuottona vuodessa. Tällä rahalla voisi palkata edellä mainittujen laskelmien perusteella parikymmentä sairaanhoitajaa pysyvään tehtävään.

Laskelmat eivät ota huomioon konserttisalin käyttökustannuksia. Kumpikin laskelma olettaa, että sairaanhoitajien keskimääräiset reaaliansiot pysyvät samana hamaan tulevaisuuteen, mikä ei ole kovinkaan realistinen oletus. Jälkimmäinen laskelma olettaa lisäksi, että kaupunki kykenisi erittäin suureen kärsivällisyyteen kyseisen sijoituksen hoitamisessa: huonoina aikoina sijoitus voi tuottaa huomattavasti lyhytaikaisia tappioita, ja hyvinä aikoina se voi tuottaa merkittäviä voittoja, ja kaupungin pitäisi pitää pää kylmänä ja olla panikoimatta huonoina aikoina ja ahnehtimatta hyvinä. Kuinka todennäköistä se olisi?

Onko konserttisali 10–20 sairaanhoitajan arvoinen? Onko laskelmani päin persettä? Sana on vapaa kommenttipalstalla.

7 thoughts on “Kuinkahan monta sairaanhoitajaa konserttisalin hinnalla voisi palkata?

  1. Osakesäästöoppaissa puhutaan 10 %:n nimellisestä tuotosta (kun osingot sijoitetaan takaisin markkinoille) keskimäärin pitkällä aikavälillä. Siitä nappasin tuon.

  2. Seuraava ei ole saivartelua, vaikka se siltä ehkä kuulostaakin.

    Olisi jännä tietää millaiseen terveydenhuoltoon ja perusopetukseen Jyväskylässä olisi, jos kulttuurin tukemisesta ja esteettisesti kestävän ja viihtyisästä kaupunkisuunnittelusta/arkkitehtuurista luovuttaisiin kokonaan?

  3. 10% on historiallisesti hihirmu paljon ja vaatisi kovin paljon tuuria. Indeksiin sidottu tuotto olisi historiallisesti ollut kahdeksan prosentin paikkeilla, mutta siinä on todella monta tekijää, jotka vetävät sitä nimenomaan ylöspäin: inflaatio oli 1970-luvulla kaksinumeroinen; indeksistä siivotaan kaatuneita yrityksiä tavalla, joka pyrkii pitämään indeksin vakiona (tämä tilttaa käyrää ylöspäin, koska kaupankäynti yleensä lopetetaan ennen kuin osakkeen arvo osuu nollaan).

    Lisäksi ostojen ajoittaminen on tosiasiassa paljon tärkeämpää kuin osakesäästäjille yleensä mainostetaan; jos pörssistä otetaan pois muutama kovin nousupäivä, tuotto putoaa selvästi.

  4. Juuh. Oli aika masentavaa aikoinaan pörssiin tutustumisen jälkeen kun löysin HEX-indeksin inflaatiokorjatun historiakäyrän, jossa 2000-luvun alun pörssikuplan parhaat kurssit olivat suunnilleen samalla tasolla kuin ennen 1930-luvun pula-aikoja.

    Mutta eipä tuo koron varioiminen näytä tuota 10–20 sairaanhoitajan arviota kovasti muuttavan. Onhan tuossa laskelmassa muitakin epävarmuustekijöitä :)

    Voisin muuten tässä vaiheessa paljastaa, että lähdin kirjoittamaan juttua erään ennakkokäsityksen vallassa, mutta laskelmani osoitti sen vääräksi. Siksi en kirjannut näkyviin mitään omaa päätelmää. Pohdiskelen asiaa itsekin :)

  5. Kuinka paljon (vapaaehtoista, lapsiperheille itselleen edullista) lasten musiikkikasvatusta konserttisalin hinnalla saisi, ja kuinka todennäköisesti se kasvattaisi uuden sukupolven, joka arvostaisi konserttisalia niin paljon, että se saataisiin viimeinkin rakennettua?

    Äh, huono sijoitus. Väki vaihtuu kuitenkin niin paljon.

  6. Autojonojen vai leikkausjonojen lyhentäminen?

    Vaajakosken liikenneympyrästä aiheutuva autojonon lyhentämiseen tarvitaan kuulema muutama kymmenen miljoonaa euroa. Paljonkohan tarvittaisiin esim. Keski-Suomen sairaaloiden leikkausjonojen lyhentämiseen? Kuka osais laskea?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>