Esitys: Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta yhteen

Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen esittää Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan lakkauttamista ja uuden kunnan perustamista näiden tilalle.

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan erityiseen kuntajakoselvitykseen liittyvä kuntajakoselvittäjän esitys (PDF)

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakolain 9 §:n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen luonnos 14.12.2007 (PDF)

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajaon muuttaminen: Erityisen selvityksen raportti 14.12.2007

Kirjoitan lisää kunhan kerkeän itse lukea.

9 thoughts on “Esitys: Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta yhteen

  1. Poliitikot haluaa suuria kuntia, suuria kouluja ja suuria ongelmia. Kun ne on saatu aikaseksi sitten huudetaan apuun poliiseja, pappeja, piispoja, psykologeja ja psykiatreja.

    Suurkunnat on kuin tehty suuryritysten ja ylikansallisten yritysten tarpeita varten. Niillä on paremmat rahkeet voittaa ulkoistamisen tuloksena syntyviä tarjouskilpailuja, koska tarjouspyyntöjen koko kasvaa pienille paikallisille yrityksille liian suuriksi.

    Mitä kauemmaksi kunnan raja siirtyy sitä vaikeampi on alueen asukkaiden kilpailuttaa kuntia keskenään, koska työssäkäyntimatkat kasvaa naapurikunnasta liian pitkäksi. Alueellinen monopolikunta on kunnanjohdon unelma. Ei ole taksa- eikä veröäyrikilpailua. Tai se on alueen asukkaiden ulottumattomissa.

    Vielä jää Muurame verokilpailemaan Jyväskylän kanssa. Kiusallista. Asialle täytyy tehdä jotain.

    Järkyttävintä on se, että aluen kunnat sopivat esim. “yhtenäisistä päivähoitomaksuista.” Siis keskinäisen kilpailun rajoittamisesta!
    Ei vain joskus vaan hyvin usein tuntuu, että sinä päivänä kun joku ehdokas on päässyt edustamaan valitsijoitaan hän unohtaa keitä varten hänen piti olla valtuustossa. Samaistuminen äänestäjiin loppuu välittömästi ja sijalle astuu samaistuminen kunnan virkamiehiin.

  2. Edellinen kommentoija kirjoittikin tyhjentävästi sen mitä olisin saattanut sanoa, ja vielä paremmin. Joten tyydyn vain komppaamaan edellistä.
    Täällä Kouvolassahan tuo suurkuntahanke meni läpi hyvin helposti. Eikä siinä asukkailta mitään kysytä.
    Kuten ei siinäkään, että Helsinki haluaa laajentua.

  3. Kuntien välinen verokilpailu ei ole tervettä markkinataloutta. Jotta siitä saataisiin sellaista, pitäisi kaikkien kunnallisten palveluiden käyttämisen ehdoksi laittaa kunnan jäsenyys, ulkopuolisilta kerättäisiin markkinahintaiset maksut. Näin siis esimerkiksi Jyväskylän kaduille tulisi katutulliasemat, joissa kaikki ei-Jyväskyläläiset maksaisivat oikeudesta käyttää kaupungin rahoilla tehtyjä katuja. Eikä se siihen jäisi. Nykyisellään ympäristökuntien “verokilpailu” on pahimmillaan vapaamatkustamista ison kunnan syöpäläisenä.

    Jyväskylän seudulla verokilpailua ei onneksi esiinny. Jyväskylän seudun pienin kunnallisveroprosentti on Jyväskylän kaupungissa ja Muuramessa (molemmissa 18,50 % vuonna 2008).

    Tärkein argumentti Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntaliitokselle on se, että uusi kunta pystyy suunnittelemaan koko kaupunkialuetta kokonaisuutena välittämättä keinotekoisista rajoista, jotka halkovat kaupunkialueen. Sama efekti olisi saatu aikaan myös vihreiden esittämällä maakuntamallilla ilman kuntaliitoksia, mutta kun se ei suurille puolueille kelvannut, kuntaliitokset ovat ainoa nyt käytettävissä olevista keinoista.

  4. Kuntien vero- ja taksakilpailu on seudun asukkaiden edun mukaista. Yksinvaltiaiseen monopoliasemaan päässyt kunta on alueen asukkaiden etujen vastainen.

    Toivon hartaasti, että Muurame, Uurainen ja Petäjävesi pitävät huolen verokilpailusta että jää vaihtoehtoisia asuinkuntia työssäkäyntialueelle.
    Luulenpa, että moni lähtee karkuun Jyväskylän korkeita veroja ja maksuja Muurameen, Petäjävedelle ja Uuraisille lähivuosina.
    Ainoa mikä hillitsee on bensan hinta.

    Suurkuntia ei ole kuin demarien Ruotsissa ja entsisessä Neuvostoliitossa.
    Kööpenhamina, Pariisi, Lontoo ovat useiden kuntien muodostamia kokonaisuuksia. City of London on itse asiassa vain hehtaarin suuruinen kunta. Suomessa vaan ei tunneta muuta kuin Ruotsin ja Neuvostoliiton malli.

    Missään länsieurooppalaisessa valtiossa ei suurkuntia ole lukuunottamatta Ruotsia kuten todettu.

  5. Pariisin kunnassa on muuten 2 miljoonaa asukasta. Ranskan kuntarakenne näyttää olevan vielä Suomen systeemiäkin rikkinäisempi, sitä ei ole muokattu sitten vallankumouksen ja sitä on lähinnä paikattu Suomenkin järjestelmää monimutkaisemmalla kuntayhtymämallilla. Haluatko Suomeenkin 1700-lukulaisen kuntajaon?

    Kööpenhaminan kunnassa on puoli miljoonaa asukasta.

    Berliinin seutu on yksi kunta (ja yksi osavaltio).

    Mut jos nyt kuitenkin puhuttaisiin sellaisista Jyväskylän kokoisista alueista (sadan tuhannen asukkaan suuruusluokkaa). Tanskan Aalborgissa on 120000 asukasta, mutta se sisältyy 190000 asukkaan Aalborgin kuntaan!

    Haluatko perustella väitettäsi muullakin kuin ulkomaisella, tarkoitushakuisesti valikoidulla esimerkillä?

  6. Suomessa on oikeasti pieniä kuntia. Aloitetaan niistä kuntien yhdistäminen. Esim. Kauniainen. Ai niin mutta siellä onkin alhainen veroäyri, koska se on pieni kunta. Ahvenanmaalla on 16 kuntaa ja 27 000 asuksta ja myös Suomen alhaisimmat veroäyrit. Mites sen nämä suurkuntavöyhöttäjät selittävät? Joku tässä suurkuntavöyhöttäjien logiikassa mättää pahasti.

    Helsinki ei tuota halvemmalla palveluitaan kuin pienemmät kunnat sekään. Suuruuden ekonomia ei vaan toimi kun on kysymys kunnista. Tuo vetoaminen 1700-luvun kuntajaotukseen on ihan turha. Kysymys on siitä, että vöyhötys on vöyhötystä.

    Jyväskylänkin pitäisi pitäytyä vain kunnallislain määrittelemien palveluiden tuottamisessa. Vaan kun pitää olla mukana kaikessa mahdollisessa kuntalaisten rahoilla. Esim. kaupungin ei pitäisi olla mukana golf-kenttätoiminnassa, koska se kilpailee yksityisen yritystoiminnan kanssa. Ei myöskään rahoittamassa autourheilua tai jääkiekkoa, koska ne on kaikkein saastuttavimpia harrastuksia kumpikin.

    Suurkuntavöyhötyksen tavoitteena onkin taata paremmat resurssit tuonkaltaisten kunnallislain ei-velvoittamiin toimintoihin.

  7. Tuosta kaupungin ja maalaiskunnan yhteenliittämisestä on ilmeisesti puhuttu tavalla tai toisella kohta kait jo parikymmentä vuotta eikä oikein ole tietoa ratkeaako arvoitus nytkään. Asiaa voi hyvin kuvastaa yhden tutun kommentti vuodelta 2003: “Ai eivätkö ne vieläkään ole yhdistyneet?”

    Niin tai näin, tämä asian edestakainen säätäminen on kestänyt kauan ja luultavasti vielä ainakin jonkin aikaa kestää ennenkuin mitään merkittävää muutosta mielipiteissä tapahtuu.

  8. Suur-Jyväskylä-vöyhötys ja Suur-Suomi-vöyhötys on samaa sukua olevia ilmiöitä psykologisesti. Selvitykset korostavat yhdistymisen etuja. Sen sijaan erillisten kuntien etuja ei mikään selvitys korosta. Eihän sitä ole toimeksiannossa edes pyydetty. Sitten jengi sopuleina perässä.

    Maanläheinen esimerkki: Jyväskylän uimahallissa käyntikerta maksaa 7 euroa, Vaajakosken uimahallissa 4, 5 euroa ja Muuramen uimahallissa 4 euroa. Alueen asukkaiden pitäisi iltarukouksessaan toivoa, että Jyväskylän politiikot ja virkamiehet eivät iske silmäänsä seuraavaksi Muurameen.

    Sen jälkeen sielläkin kaikki tulee kalliimmaksi mihin jyväskyläläinen poliitikko ja virkamies koskee.

    Hulevesi rulez. Mitä seuraavaksi keksivätkään. Vesisade vai Auringonpaiste?

  9. Ehkä noiden lisäksi ne Jyväskylän kaduntallaajamaksut kuten Kaijanaho ehdottaa… =D ?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>