Vihreiden työryhmät

Vihreän liiton puoluehallitus on nimennyt puolueen työryhmät. Minut näköjään hyväksyttiin molempiin ryhmiin, joihin hain, nimittäin tietoyhteiskuntatyöryhmään ja tekijänoikeustyöryhmään.

Alla hakemukseni kyseisiin ryhmiin (siinä muodossa kuin tallensin ne, lähettämissäni voi olla pieniä eroja)

Tietoyhteiskuntaryhmä

Haen tietoyhteiskuntatyöryhmään siksi, että tietoyhteiskuntakysymykset ovat kaikista poliittisista kysymyksistä minua läheisimmin koskettavia. Liityin puolueeseen uudestaan (usean vuoden tauon jälkeen) vuonna 2002 tuolloin raivonneen ohjelmistopatenttikiistan seurauksena, ja nörtit ovat minun läheisin viiteryhmäni.

Haluan mainita muutamia poliittisia tavoitteitani, jotka liittyvät työryhmän alaan. Haluan, että julkisen hallinnon ohjelmistoissa suositaan vapaaohjelmia ja erityisesti että uudet julkisella rahoituksella laadittavat ohjelmistot vapautetaan. Vastustan Internet-sensuuria sen kaikissa muodoissa. Haluan, että roskaviestintään (spam) puututaan tehokkailla maailmanlaajuisilla keinoilla.

En ole kuitenkaan tulossa työryhmään ison agendan kanssa, ja koska työryhmä on seurantaryhmä, käsitän tämän olevan myös ryhmän toiminnan kannalta oikea lähestymistapa. Puolueen tietoyhteiskuntaohjelma tyydyttää minua olennaisin osin.

Lopuksi esittelen itseni ja taustani työryhmän alalta:

Olen marraskuussa 30 vuotta täyttävä yksin asuva mies ja Jyväskylän varakaupunginvaltuutettu.

Olen ollut tietoyhteiskunnan aktiivinen jäsen vuodesta 1996. Olen kuluneiden yhdentoista vuoden aikana osallistunut aktiivisesti niin tekniseen, yhteiskunnalliseen kuin viihteelliseenkin verkkokeskusteluun mm. erilaisilla postituslistoilla, Usenetissä (myös sfnet), IRC:ssä ja joillakin web-pohjaisilla foorumeilla. Olen kirjoittanut blogia vuodesta 2003.

Olen osallistunut 11 vuoden ajan vapaaohjelmien (Open Source) kehitystyöhön, ja olen ollut vuodesta 1999 Linux-jakelupakettia kehittävän kansainvälisen Debian-yhdistyksen (Debian Project) äänivaltainen jäsen.

Tietoyhteiskunta ei ole kuitenkaan pelkästään Internet. Olen ollut kirjastojen ahkera käyttäjä pikkulapsesta asti: lapsena ja nuorena käytin kunnallisia kirjastopalveluita ylitsevuotavasti, yliopisto-opintojeni alettua kymmenen vuotta sitten kirjastonkäyttöni on painottunut tieteellisiin kirjastoihin, ja kunnallista kirjastolaitosta käytän edelleen, kun etsin tietoa oman erityisalani ulkopuolelta.

E-kirjat ovat suosimani fiktion muoto. Valitettavasti maailmassa on tietojeni mukaan vain yksi kustantamo, joka myy käyttökelpoisia (ja samalla laillisia) e-kirjoja. Koen DRM-teknologian merkittävänä (laillista) e-kirjabisnestä hidastavana ja marginalisoivana ilmiönä.

Olen Electronic Frontier Finlandin (EFFI) jäsen.

Työskentelen opettajana ja tutkijana (virkanimike assistentti) Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella keskittyen tietojenkäsittelyteoriaan ja ohjelmointikieliin.

Tämä on ensisijainen hakemukseni.

Tekijänoikeustyöryhmä

Ks. hakuohjeet

Olen marraskuussa 30 vuotta täyttävä yksin asuva mies ja Jyväskylän varakaupunginvaltuutettu. Olen myös EFFI:n jäsen. Tämä on toissijainen hakemukseni.

Ihmisoikeusjulistuksen lauseeseen “Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.” minulla ei ole mitään huomauttamista. Sen sijaan seuraava lause on minusta kyseenalainen: “Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.” On ensinnäkin kyseenalaista, johtuuko tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta mitään aineellisia etuja. Toisaalta, jos kyseisiä etuja katsotaan niistä johtuvan, seuraa siitä huonoja seurauksia: jos kirjailija saa taiteellisen työn seurauksena läänintaiteliljan viran, on tämän mukaan se suojattava – eli viran on oltava elinikäinen. Jos sitten ajatellaan, että tuo tulkinta on liioiteltu, on ajateltava niin, että kyseiset edut ovat se raha, tai aine, jonka taiteilija työstään saa. Nämä rahat ja aineet suojataan normaalilla omaisuuden suojalla.

Minusta julistuksesta ei voi johtaa oikeutusta nykyaikaiselle tekijänoikeusjärjestelmälle (jos näin olisi, pitäisi myös tieteellisen työn tuloksiin myöntää tekijänoikeus, mitä mikään valtio maailmassa ei tietääkseni myönnä). Hylkään vielä erikseen ajatuksen siitä, että tekijällä olisi jokin sisäsyntyinen oikeus teokseensa.

Sen sijaan hyväksyn amerikkalaiseen traditioon kuuluvan perustelun. On yhteiskunnalle hyödyksi, että tekijöitä kannustetaan luomaan teoksia.

Hyväksyn ajatuksen, että suosiota saavuttaneen teoksen tekijällä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen teoksen luomiseen johtaneesta työstä, ja hyväksyn ajatuksen, että tämän korvauksen suuruuteen vaikuttaa suosion suuruus. En myöskään aseta alarajaa korvaukseen oikeuttavan suosion suuruudelle.

Tämän ajatuksen toteuttamiseksi en ole keksinyt tekijänoikeusmallia parempaa järjestelmää. Siksi hyväksyn ajatuksen siitä, että tekijälle myönnetään lainsäädännöllisin keinoin edelleen lisensoitavissa oleva monopoli (“tekijänoikeus”) teoksensa julkaisemiseen. Hyväksyn monopolin kuitenkin vain siinä laajuudessa, kuin on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi.

Olen sitä mieltä, että nykyinen kansainvälisen lain (Bernin konventio, WIPOn tekijänoikeussopimus) vaatima tekijänoikeussuoja on aivan liian laaja. Ei ole mitään perusteltua syytä ulottaa tekijänoikeussuojaa tekijän kuoleman jälkeiselle ajalle, ellei teos ole laadittu pian ennen tekijän kuolemaa. Totuus on kuitenkin se, että ylivoimaisesti suurin osa teoksista ovat taloudellisesti tuottavia nykyoloissa hyvin lyhyen ajan julkaisemisensa jälkeen, ja pitkä suoja-aika tämän jälkeen tekee useimpien teosten uudelleenjulkaisemisesta muutama vuosikymmen myöhemmin käytännössä hyvin vaikeaa ja taloudellisesti kannattamatonta (ei siksi, että tekijälle tai hänen oikeutensa haltijalle pitää maksaa rojaltteja vaan siksi, että oikeuksien haltijan selvittäminen tuottaa usein enemmän kustannuksia kuin teoksen julkaisusta on odotettavissa tuottoja).

Tämän fundamentaalisen ongelman jälkeen viime aikoina keskustellut kysymykset DRM:stä ym. ovat suorastaan harrastelijoiden puuhastelua. Valitettavasti kansainvälisiä konventioita ja sopimuksia on hyvin hankala lähteä muuttamaan.

DRM:stä (kopiosuojaukset) sen verran, että pidän niitä vahingollisina paitsi yhteiskunnalle yleisesti myös tekijöiden edulle. DRM:llä on huomattavia vahingollisia vaikutuksia yksilön vapauteen vaikuttaa omistamiensa laitteiden toimintaan, ja lisäksi ne tekevät e-teoksista (e-kirjat, tiedostomusiikki ym) hankalia käyttää ja siten kuluttajan kannalta epähoukuttelevia. Henkilökohtaisesti oma musiikin hankkimiseni (missään muodossa) tyrehtyi lähes täysin muutama vuosi sitten, kun CD-levyjen kopiosuojaus yleistyi.

Luen valtaosan fiktiostani nykyisin laillisina e-kirjoina. Luen kirjoja läppärilläni sekä kämmenmikrollani. Hovihankkijani (www.webscription.net) tarjoaa valikoimiinsa kuuluvat kirjat ilman DRM:ää useissa eri muodoissa (mm. HTML, RTF ja useat kämmenmikroformaatit); voin ladata ostamani kirjat milloin tahansa mihin laitteeseen tahansa ilman vaikeuksia. Kirjojen lukeminen on vaivatonta. Käsittääkseni Webscription on tässä suhteessa ainutlaatuinen maailmassa. Webscription on myös siinä suhteessa ainutlaatuinen e-kirjoja myyvä firma, että sen tuotteita ei merkittävässä määrin kopioida laittomasti. Firman edustajat uskovat tämän johtuvan siitä, että he eivät myy e-kirjoja ylihintaan (tyypillinen hinta 5 dollaria kirjalta, pakettitarjouksissa usein 1-2 dollaria kirjalta, kun kilpailijoilla tyypillinen hinta on 20 dollaria
kirjalta).

Arvostan suunnattomasti Webscriptionin mallia puolustavan kirjailija Eric Flintin analyysiä tekijänoikeudesta, DRM:stä ja muista sellaisista asioista. Olen koonnut linkkejä Flintin kirjoituksiin blogiini.

Edellä sanotun lisäksi olen jatkuvasti tekemisissä tekijänoikeuslainsäädännön kanssa harrastuksessani, jossa kehitän vapaaohjelmia (Open Source). Tässä työssä tekijänoikeus aiheuttaa runsaasti byrokratiaa mutta ei juuri muunlaisia ongelmia.

One thought on “Vihreiden työryhmät”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>