He puhuvat eri asiasta samoin sanoin

Keskustelin noin kuukausi sitten sitten muutaman tuttuni kanssa siitä, nostiko euro hintoja. Minä olin sitä mieltä, poliitikolle kai tyypillisesti, että ei se nostanut. Tuttavani väittivät, että nostihan se.

Kun perusteluja alettiin esittää, tuttavani ottivat esille muutamia esimerkkejä, kuten kahvikupin hinta. En alkanut kiistää kahvikupin hintamuutosta, olinhan sen itsekin huomannut, mutta väitin sen olevan huono esimerkki.

Olinko oikeassa?

Itse, monen poliitikon tavoin, tulkitsen kysymyksen siten, että nostiko euro inflaatiota, toisin sanoen nostiko euro kuluttajan kokonaiselinkustannuksia. Tästä tulkinnasta katsoen olin toki oikeassa: kahvikupin hinta kahvilassa on harvalle ihmiselle merkittävä osa ruokaostoksien hintaa, joten siitä ei paljoa voi päätellä. Elinkustannusindeksin käyrässä on havaittavissa lievä kohouma vuoden 2001 kohdalla, mutta en kutsuisi sitä kovin merkittäväksi pitkällä tähtäimellä. Elämän fakta on, että hinnat nousevat, ja itse asiassa hintojen pysyminen samana tai yleinen lasku kertoisi huolestuttavia asioita talouden kunnosta. Nykyaikana inflaatio on kuitenkin olennaisesti hitaampaa kuin menneinä vuosikymmeninä.

Aivan äskettäin tajusin, että tulkintani on väärä. Kysymys siitä, onko euro nostanut hintoja, pitää tulkita, onko olemassa tuote (tai mielummin useita), jonka hinta olisi noussut euron seurauksena. En tiedä, tarkoittivatko tuttavani tätä tulkintaa, mutta se on hyvin mahdollista. Vastaus näin tulkittuun kysymykseen on selvästi myönteinen, ja kahvikuppi on mitä relevantein esimerkki tästä. Elinkustannusindeksi ei liity asiaan yhtään (tosin samassa keskustelussa voidaan toki keskustella myös euron vaikutuksesta elinkustannuksiin yleensä).

Ei ihme, että meillä poliitikoilla on huono maine kansan keskuudessa, kun emme puhu asiasta vaan asian vierestä. Omassa tapauksessani kyse oli puhtaasta virheestä, en tehnyt sitä tahallani, mutta pyydän sitä silti anteeksi.

8 thoughts on “He puhuvat eri asiasta samoin sanoin

  1. asianhan voi nähdä siten, että jos maitotölkki on noussut 0,02 € ja viinipullo laskenut 2 €, niin keskiarvon mukaan hinnat ovat laskeneet. tosin sen maitotölkin ostanee kenties päivittäin, niin vuoden aikana maitotölkkinen määrän vuoksi, kokonaiskustannukset ovat nousseet verrattuna yksittäisten tuotteiden hinnanlaskuun.
    hintojen arvioinneissa pitäisi huomioida vain välttämättömät menot, kuten sosiaalitukia hakiessa. vertailuissa käytettävät “ruokakassit” pyrkivät siihen, mutta jos kyseiseen vertailuun tulee yksikin ei-päivittäinen tuote, niin sen vertailuarvo on kyseenalainen.
    siispä se päivittäinen kahvikuppi on pienelläkin hinnanmuutoksella suuresti kokonaisuuten vaikuttava tekijä. eikö ne vallankumoukset aina alkunsa juuri ruohonjuuritasolta saa.

  2. Kuluttajahintaindeksissä eri tuotteiden painoarvo on eri, ja tarkoitus on, että paino vastaa sitä, kuinka paljon kyseistä tuotetta keskimääräinen kuluttaja hankkii vuoden aikana. Luotan Tilastokeskukseen sen verran – uskottavien tarkkojen väärinkäytössyytösten puuttuessa – että tuotekorit on koottu niin oikein kuin on inhimillisesti mahdollista.

    Toki on niin, että kukaan yksittäinen ihminen ei ole se keskimääräinen kuluttaja, joten jollekulle yksittäiselle ihmiselle kahvilakahvin hinnan nousu voi oikeasti aiheuttaa isoja ongelmia, jollekulle toiselle se on täysin EVVK :)

    Voisi olla ihan mielenkiintoista nähdä yksittäisen ihmisen pitämää talouskirjanpitoa, kuinka elinkustannukset ovat kyseisen ihmisen kohdalla muuttuneet 1999–2003. Toki siinä pitää muistaa ottaa huomioon myös ihmisen kulutustottumusten muutokset. Valitettavasti kovin moni ei pidä tämän tarkoituksen kannalta tarpeeksi tarkkaa kirjaa yksityistaloudestaan.

  3. Ainakin juna-, elokuva- ja konserttilippujen hinnat tuntuvat nousseen yli odotusten. Pitäisi tarkistaa jostain, mutta tämä vaatisi tarkempia hintatietoja (vanhoja lipunkantoja?) menneiltä vuosilta ja tietoja keskimääräisen vuosiansion muutoksesta.

  4. Jotkut hinnat ovat nousseet järkyttävästi, mm. Jyväskylän paikallisliikenteen kertamaksu on noussut about 20 % vuodessa euron käyttöönoton jälkeen. Oleellista on kuitenkin muistaa, että nyt puhutaan siitä, onko hinnan nousu euron syytä; esimerkiksi bussi- ja junalippujen kohdalla siihen en usko (korotukset eivät tapahtuneet yhdellä kertaa euroon tultaessa vaan niitä on tehty pitkin matkaa vähitellen).

  5. Vaan mikä vaikuttaa esim. bussilippujen hintojen nousuun? Muiden, ylläpitokustannuksien nousu. Bensa, varaosat, laitteisto..

    Fakta on, että euroaikana ihmisillä on vähemmän käytettävissään rahaa kuin mitä oli markka-aikana. Europalkalla saa paljon vähemmän kuin markkapalkalla.

  6. Tc, tuota minä en aivan helposti myönnä faktaksi, ainakaan tilastollisessa mielessä, ilman näyttöä. Yksittäisillä ihmisillä voi olla noin, mutta vastaavasti on niitäkin joilla asia on juuri päin vastoin (itse kuulun jälkimmäisiin).

  7. Nopeasti googlaamalla löysin viitteitä (uutisjuttuja lähinnä) siitä, että suomalaisten (keskimääräiset) reaaliansiot eli mitä palkalla saa ostettua on noussut jatkuvasti viimeisen 20 vuoden aikana, eivätkä ne ole tippuneet yhtenäkään vuonna. Virallisia tilastoja en ole vielä löytänyt.

  8. Nyt löytyi virallisempaa dataa, sikäli kun ymmärrän tuon oikein: http://www.stat.fi/til/tjt/2005/tjt_2005_2007-05-16_tau_002.html

    Eli reaalitulot laskivat lamavuosina 1993 ja 1994, mikä ei ole kovin yllättävää. Sen jälkeen, ajalla 1995–2005 joka sisältää myös euron käyttöönoton, reaalitulot ovat nousseet joka vuosi.

    Katso myös http://www.stat.fi/til/tjt/2005/tjt_2005_2007-05-16_tie_001.html

    Sen sijaan suhteellinen köyhyys on kasvanut, kun pienituloisten määrä on kasvanut. Absoluuttisesti mitaten myös pienituloisten keskimääräinen reaalitulo on kasvanut lamavuosien jälkeen jatkuvasti.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>