Jyväskylän kaupunginvaltuusto 25.6.2007

Tänään kaupunginvaltuusto piti ylimääräisen kokouksen. Ainoana lista-asiana oli maalaiskunnan aloite uuden kunnan maalaiskunnan ja kaupungin paikalle perustamisen selvittämisestä. Maalaiskunnan valtuusto oli päättänyt asiasta viime maanantaina. Asian esittelyteksti löytyy verkosta.

Jo etukäteen oli selvä, mikä lopputulos tulisi olemaan. Maalaiskunnan esitykseen tultaisiin suostumaan, ja jos jostain äänestettäisiin, se olisi jonkin ponnen tai muun lisäkohdan lisäämisestä päätökseen. Oli myös selvää, että kaupunki ei halua esiintyä asiassa aggressiivisesti, joten keskustelunkin odotin olevan varsin kilttiä.

Vielä tunti ennen kokousta minulle oli epäselvää, pääsenkö kokoukseen puhe- ja äänivaltaisena vai menenkö yleisöksi (vaikka epätodennäköinen puhe- ja äänioikeus oli jo silloin). Senpä takia valmistauduin kokoukseen viikonloppuna aivan kuin olisin puhe- ja äänioikeutettu. Kirjoitin jopa puheen, josta olisi tullut valtuustourani ensimmäinen. Asia selvisi minulle lopullisesti valtuustoryhmän palaverin alussa, kun näin kaupunginkanslian listan kokoukseen kutsutuista varavaltuutetuista; en saanut puhe- ja äänioikeutta kokoukseen.

Jyväskylän valtuustosali

Kokous alkoi kello 18. Varsin pian päästiin kokouksen alkurutiineista, ja asian käsittely alkoi ryhmäpuheenvuoroilla.

Suurimpana ryhmänä sosialidemokraatit aloittivat. Jari Blom kiitteli maalaiskuntaa aloitteellisuudesta ja edelläkävijyydestä (maalaiskunta kun oli jo päättänyt osallistua lukiokoulutuksen koulutuskuntayhtymään, mitä päätöstä kaupunki ei ole vielä tehnyt) sekä ennakkoluulottomasta esityksestä. Demariryhmä on Blomin mukaan varma siitä, että selvitystyö tulee löytämään tavoitteet täyttävän uuden kunnan perustamistavan. Blom muistutti kaupunkia siitä, että tulevaan kuntaan tulee varautua jo nyt mm. suhtautumalla pidättyväisesti virkojen täyttämiseen.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Esa Salokorpi ilmoitti ryhmänsä kannattavan yksimielisesti hallituksen esitystä.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Sami Kettunen korosti, että kyseessä on uuden kunnan perustamisprosessi, jossa molemmat vanhat kunnat ovat tasavertaisia, ja varoitti poliitikkoja ja virkamiehiä ottamasta julkisesti kantaa prosessiin liittyviin asioihin selvitystyön aikana. Myös keskustan ryhmä kannatti Kettusen mukaan esitystä yksimielisesti.

Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa Anna Autere kertoi suhtautuvansa entisenä maalaiskuntalaisena käsillä olevaan asiaan ilolla; tämä oli myös ryhmän yhteinen näkemys. Autere toivotti hyvää yhteistyötä kunnanhallitukselle ja kaupunginhallitukselle.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa Kari Yksjärvi totesi ryhmän olevan esityksen takana yksimielisesti, ja korosti päätösvallan kuuluvan asiassa maalaiskunnalle.

Kristillisdemokraattien ryhmä oli Juhani Starczewskin mukaan myös yksimielisesti asian kannalla, ja se pitää tätä osana verkostokaupunkiprosessia. Starczewski esitti ehdotuksia uuden kunnan nimeksi: Korpimaalaiskylä ja Maalaiskorpikylä (menivähtköhän nämä mulla nyt oikein). Hän myös totesi, että kyseessä on (toiseksi?) suurin yksittäinen kuntienyhdistymishanke Suomessa.

Kommunistien ryhmäpuheenvuorossa Riitta Tynjä esitti epäilyjä kuntien yhteenliittymisten eduista: ei merkittäviä säästöjä ja suurella kunnalla on suuret yleiskustannukset. Tynjän mukaan Jyväskylä ei saa olla päällepäsmäri eikä isäntäkunta. Lisäksi Tynjä epäili, että aikataulu on liian tiukka erityisesti kunnallisvaaleja ajatellen.

Kauko Tuupainen oman ryhmänsä puheenvuorossa kertasi kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymishankkeiden historiaa, ja käytti vertausta, jossa kaupunki on ollut sulhanen, jonka aggressiivisuudesta maalaiskunta morsiamena ei ole pitänyt. Tuupainen muistutti, että sulhanen on 31 vuotta vanhempi kuin morsian, mikä olisi aika iso ikäero avioliitossa.

Ainoassa varsinaisessa yksittäisen valtuutetun puheessa Jouni Vauhkonen (vihr.) kiitti kaikkia asian edistämisessä ansioituneita ihmisiä, erityisesti kaupunginhallitusta ja kaupungin johtavia virkamiehiä. Vauhkonen muistutti, että asiassa tulee olemaan mutkia, ja huomautti siitä, että uuden suurkunnan syntyessä muiden seudun kuntien asema heikentyy. Vauhkonen toivotti muutkin seudun kunnat tervetulleiksi mukaan projektiin.

Riitta Tynjä esitti ryhmäpuheenvuorossaan lisäksi, että asiasta järjestettäisiin selvityksen valmistuttua neuvoa-antava kansanäänestys. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen Jaana Haapasalo (komm. sit.) kannatti esitystä, jonka vuoksi siitä oli äänestettävä. Äänestyksesä Tynjän esitys kaatui numeroin 52–4 (tyhjiä 1, poissa 2).

Edelliset puheenvuoroselostukset eivät ole kattavia, ja niissä voi olla virheitä (selostukset perustuvat osittaisiin muistiinpanoihin ja ovat muilta osin muistinvaraisia). Korjaukset kommentteihin.

[Lisäys seuraavana aamuna: Kokouksessa jätettiin kolme valtuustoaloitetta. Tuija Elina Lindström (vihr.) ym. ehdottavat varhaiskasvatuksen siirtämistä sosiaali- ja terveyspalveluista sivistystoimeen, Jouni Vauhkonen (vihr.) ym. ehdottavat LED-valojen kokeilemista kaupungin valaistuksessa, ja Matti Kangas (vas.) ym. ehdottavat voimakkaan äänentoiston käytön kieltämistä Ainolan tanssilavalla. Nämä muistinvaraisesti.]

Kokous päättyi noin kello 18:40. Kokous oli siis poikkeuksellisen lyhyt.

Jos olisin ollut puhevaltainen kokouksessa, olisin puhunut seuraavasti (luonnosteksti; olisin varmasti muokannut puhetta kokouksen kuluessa ja puhuessani):

Arvoisa puheenjohtaja,
hyvät valtuutetut,
kaupunkilaiset,
ja kun maalaiskuntalaisia siellä takapenkillä kuitenkin on,
niin hyvää iltaa teillekin!

Kannatan kaupunginhallituksen esitystä seuraavin perustein.

Minä olen syntyjäni jyväskyläläinen.
Olen asunut lähes koko elämäni Jyväskylässä.
Neljä vuotta teininä Tampereella,
mutta sitä tuskin kannattaa edes mainita.
Kaksi vuotta asuin Palokassa.

Silloin kahdeksankymmentäluvulla
taisin olla melkoisesti pienempi kuin nykyisin.
Kävin silloin Steiner-koulua, se oli Jyväskylässä.
Äitini oli töissä yliopistolla, siis Jyväskylässä.
Isäni kiersi ympäri silloista lääniä ohjaamassa harrastajateattereita.

Olin ahkera kirjaston käyttäjä.
Tuota naapurissa sijaitsevaa isoa kirjastoa käytin paljon.
Toisinaan kävin myös Palokan kirjastossa.

Totta kai minä tiesin, että asuin maalaiskunnassa.
Sehän taisi näkyä kirjastokortissa,
kun piti silloin olla kaksi eri korttia,
nykyisin ei enää taida olla sitäkään.

Mutta jyväskyläläinen minä olin silloinkin.

Kumartaisin syvään tuonne Taulumäkeen päin,
jos se olisi tässä puhujanpöntössä mahdollista,
ja jos suuntavaistoni kertoisi, missä päin Taulumäki on.

Arvoisa puheenjohtaja,

En voi muuta kuin kannattaa lämpimästi maalaiskunnan tekemää ehdotusta.

One thought on “Jyväskylän kaupunginvaltuusto 25.6.2007

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>