Jyväskylän kaupunginvaltuusto 4.6.2007

[kaupungin kokoustiedote]

Sain vajaat puolitoista vuotta sitten määräyksen ryhtyä Jyväskylän vihreän valtuustoryhmän viimeiseksi (seitsemänneksi) varavaltuutetuksi. Kuluvan vuoden alkupuolella ylenin toiseksi viimeiseksi (kuudenneksi). Nämä tapahtumat seurasivat luonnollisesti kahden minua paremmin kunnallisvaaleissa pärjänneen ihmisen muutettua pois paikkakunnalta. Ajattelin, kiva saada rivi CV:hen, mutta suhtauduin suurella varauksella ajatuksiin, että pääsisin tämän valtuustokauden aikana valtuutettujen pehmustetuille nojatuoleille. Olin väärässä.

Otin viime vuoden lopulla tavakseni tulla valtuustoon yleisöksi aina kun siihen minulla on mahdollisuus. Siitä on ollut monessakin suhtesssa hyötyä, vaikka takapenkit ovatkin valtuutettujen penkkeihin verrattuna erittäin epämukavia. Useamman kerran ryhmäni valtuutetut ovat tulleet kysymään kokouksen kuluessa, että voinko tulla heidän tilalleen loppukokouksen ajaksi. Kyllähän se minulle sopi, mutta puheenjohtaja ei päästänyt – minun edelläni olevien varavaltuutettujen esteistä ei ollut nimittäin selvitystä.

Ensimmäistä kertaa päädyin valtuustoon päätöksentekijäksi runsas kuukausi sitten. Sinne tulin oikein erikseen kutsutuksi – edellisenä perjantaina varoitettiin, että kutsu saattaa tulla, ja kutsun sain sitten maanantaina, kokouspäivän aamuna.

Eilen menin kokoukseen täysin valmistautumattomana tarkoituksenani kuunnella kokousta ainakin muutama tunti takapenkistä. Yllättäen valtuustoryhmän kokouksen jälkeen minulta kysyttiin, aionko olla paikalla loppuillasta ja voinko tulla tarvittaessa päätöksentekijäksi. Lupasin olla paikalla, jos minua kokouksessa tarvitaan ja minut valtuuston puheenjohtaja päätöksentekijäksi hyväksyy. Noh, pari valtuutettua sitten soitti kaikki edelläni olevat varavaltuutetut (lukuunottamatta Tuomas Viskaria, joka oli myös paikalla) läpi ja varmisti, että he eivät pääse kokoukseen, ja valtuustoryhmän puheenjohtaja ilmoitti tilanteen valtuuston puheenjohtajalle. Näin kello 18 kokouksen alkaessa minut oli asetettu valmiustilaan.

Tässä pitää varmaan ottaa tavaksi valmistautua jokaiseen valtuuston kokoukseen ikään kuin olisin täysi valtuutettu, koska näköjään näitä “yllätyskomentoja” päätöksentekijäksi voi tulla milloin vain.

Kokouksen kolme ekaa tuntia meni käsiteltäessä tilinpäätösasioita: tilintarkastuskertomusta, tarkastuslautakunnan kertomusta sekä henkilöstökertomusta. Ensimmäistä kertaa vuosiin kaupungin talous on muodollisesti tasapainossa eli poistot kyetään kattamaan. Todellisuudessa tilanne ei ole aivan näin ruusuinen, sillä tulosta nosti huomattavat satunnaiset tuotot, joiden varaan kaupungin taloutta ei voi laskea. En ala tässä referoimaan asiassa käytyä keskustelua; asiassa ei tehty kokouksessa päätösehdotuksia, joten pohjaesitykset tulivat päätöksiksi.

Parin asemakaava-asian jälkeen kokous paneutui kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (ks Jyväskylän seudun osalta taustamuistio). Tässä vaiheessa valtuustoryhmämme puheenjohtaja Anna Autere poistui kokouksesta, ja minä siirryin tällöin (keskustelun aikana ennen päätöksentekoa) päätöksentekijäksi.

Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan Jyväskylän seudulla välttämätöntä on ainakin Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan sekä Muuramen yhdistäminen uudeksi kunnaksi. Kokouksessa ei tässä asiassa juurikaan esitetty soraääniä, onhan kaupungin ja maalaiskunnan liitos ollut kaupungin toiveissa jo vuosikymmenet. Kommunistit ehdottivat, että tässä vaiheessa alettaisiin järjestämään pelkästään kaupungin ja maalaiskunnan liitosta. Kauko Tuupainen esitti, että asiasta järjestettäisiin kaikissa kolmessa kunnassa neuvoa-antava kansanäänestys. Itse tulin päätöksentekijäksi sen verran myöhään, että en kerennyt osallistua keskusteluun (kun ei täysin ex tempore halunnut mitään puhua:). Keskustelun päätyttyä Tuupaisen ehdotus raukesi, koska sitä ei ollut kannatettu, ja kommunistien ehdotus äänestettiin kumoon lukemin 56–2 (1 tyhjä). Itse äänestin kommunistien ehdotusta vastaan, koska pidin kaupunginhallituksen kantaa järkevämpänä: Muurame on pienuudestaan huolimatta yhtä merkittävä osa Jyväskylän työssäkäyntialuetta kuin maalaiskuntakin.

Seuraavaksi käsiteltiin Kymppi-R-ohjelmaa eli maankäytön toteuttamisohjelmaa ja asunto-ohjelmaa vuosille 2008–2010. Asiassa nousi pintaan kysymys omakotitalotonttien myyntitahdista, pohjaesityksessä se oli nostettu nykyisestä 100 tontista 200 tonttiin, sekä kysymys Valkeamäen asuntoalueen kaavoittamisesta. Kaupunginhallitus esitti, että Valkeamäestä päätetään erikseen, ja monet valtuutetut yhtyivät keskustelussa tähän näkemykseen. Valkeamäelle on kaavailtu asuntomessuja, mutta moni valtuutettu ihmetteli, kannattaako tällaisia asioita suunnitella, ennen kuin tiedetään, mikä kuntarakenne Jyväskylän seudulla on muutaman vuoden kuluttua! Riitta Tynjä (komm.) ehdotti, että tonttimäärä pidetään nykyisessä 100:ssa per vuosi. Periaatteessa olisin taipuvainen olemaan hänen kanssaan samaa mieltä, mutta koska en ollut sattuneesta syystä tutustunut asiaan tarpeellisella tarkkuudella äänestin monen muun tavoin tyhjää. Tynjän esitys kaatui numeroin 45–3 (8 tyhjää, 3 poissa).

Matti Timlin (kesk.) esitti asiassa ponnen: Hyväksyessään tämän ponnen kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunkisuunnittelua valmistelemaan vuosien 2007-2008 aikana yhteistyössä Korpilahden kunnan edustajien kanssa Korpilahden maankäyttövision etenemismalleineen. Ponsiesitys oli samansisältöinen kuin kaupunginhallituksen tekemä päätös asiassa, ja hallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen (sdp) ihmettelikin kovaan ääneen ponnen tarpeellisuutta. Hetken kuulosti siltä, että hän ottaisi ponnen hallituksen arvovallan haastamisena, ja tätä itse ihmettelin (en tosin puhujanpöntöstä). Toki on totta, ettei ponsi muuta mitään, mutta valtuustolla on oikeus tukea hallitusta ponnella :) Asiasta äänestettiin, ja ponsi hyväksyttiin numeroin 31–8 (17 tyhjää, 3 poissa). Huomasin, että useampi (ehkä kaikki?) hallituksen jäsenet äänestivät ponnen puolesta. mikä tietenkin on aivan oikein. Kuten Koskinen itse äänestystoimituksen aikana sanoi, eihän nyt hallituksen jäsen hallituksen yksimielistä päätöstä vastaan äänestä! Itselleni ponsi oli aika lailla yhdentekevä, kaupunginhallituksen päätös asiasta riittää aivan hyvin mutta ei siitä mitään vahinkoakaan ole, että valtuusto sen vielä ponnistaa. Toisaalta valtuusto on kaupungin ylin päättävä elin, eikä se oikein ole hyvä sekään, että valtuusto antaa hallituksen voittaa arvovaltakiistaa (jota sitten loppujen lopuksi ei tullut). Itse äänestin lopulta ponnen puolesta, vaikka tyhjä ääni oli myös vakavassa harkinnassa

Kello 23 jälkeen päästiin käsittelemään Jyväskylän Paviljongin 3. rakennusvaiheen aloittamista. Muodollisesti kyse oli lainatakausvaltuuksien antamisesta hallitukselle, koska itse rakentamisesta vastaa Jyväskylän paviljonkisäätiö. Kokouksessa epäiltiin ääneen, ollaanko tässä ikään kuin “vahingossa” päättämässä konserttisalin rakentamisesta Paviljongin yhteyteen, mutta tästä ei ole kysymys. Kolmas rakennusvaihe ei sisällä salisuunnitelmia, mutta se ei myöskään salin rakentamista Paviljongin yhteyteen tee mahdottomaksi.

Viimeinen asia oli edellisessä kokouksessa pöydälle jätetty Viitaniemen suojelukaava. Hallitus oli kokousten välissä muuttanut ehdotustaan siihen muotoon, jota lukuisat valtuutetut olivat edellisessä kokouksessa puhujanpöntöstä kannattanut. Näin asia saatiin pienillä puheilla pakettiin, ja kokous päättyi kello 23:23.

Kokouksen päätyttyä pidettiin kyselytunti, jossa käsiteltiin julkisuudessa esiin tullutta tapausta, jossa hengenvaarallisessa tilassa ollut nuori oli käännytetty Kyllön päivystyksestä. En tehnyt muistiinpanoja, joten yksityiskohtia en muista, mutta kaupunginjohtaja vastauksessaan vakuutti, että tapaus on tutkittu, se on otettu vakavasti ja toimenpiteisiin on asian johdosta ryhdytty.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>