Sully – uroteko Hudson-joella

Vuonna 2009 tehtiin historiaa. New Yorkin LaGuardia-kentältä lähtenyt matkustajakone menetti molemmat moottorinsa nousun alkuvaiheessa. Nopeasti etenevässä hätätilanteessa lennon päällikkö harkitsi ja hylkäsi paluun takaisin LaGuardialle sekä kääntymisen läheiselle Teterboron kentälle ja laskeutui onnistuneesti alla virranneeseen Hudson-jokeen. Kone vaurioitui mutta kaikki koneen matkustajat ja miehistö selvisivät hengissä. Iso moderni matkustajakone ei ollut koskaan ennen onnistunut pakkolaskussa veteen (epäonnistuneita yrityksiä oli tehty), eikä tällaisia tilanteita varten kouluttauduttu taikka harjoiteltu systemaattisesti.

Ilmailun vakavat vaaratilanteet ja onnettomuudet tutkitaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti ilmailuturvallisuuden parantamiseksi. Yhdysvaltain turvallisuustutkintaviranomainen National Transport Safety Board (NTSB) tutki tapausta kuukausia ja päätyi seuraaviin lopputuloksiin:

  • onettomuuden syynä oli lintuparven läpi lentäminen ja siitä johtunut isojen lintujen imeytyminen moottoreihin
  • lentokoneen vaurioita (mukaan lukien takaovien käyttökelvottomuus evakuoinnissa) selittivät puutteellinen viranomaishyväksyntäprosessi, puutteellinen lentoalan varautuminen vesipakkolaskuihin sekä näistä johtuva lennon päällikön ylikuormittuminen lähestymisen kriittisillä hetkillä
  • miehistön ja matkustajien hengissä selviämistä selittivät lentohenkilökunnan esimerkillinen toiminta, laskeutuminen lähelle potentiaalisia pelastajia sekä se, että käytetty lentokone oli vaadittuun nähden ylivarusteltu vesilaskeutumisia varten

Ei ole missään määrin liioiteltua sanoa, että kyseisen lennon koko henkilökunta oli poikkeuksellisen kokenutta (kaikilla oli vuosikymmenten kokemus ja perämieskin oli entinen lentokapteeni) ja että henkilökunnan kova kokemus oli ensiarvoisen tärkeää tapauksen positiivisen lopputuloksen kannalta.

Yksinkertaisesti: erittäin kokeneet ammattilaiset toimivat asianmukaisesti hengenvaarallisessa poikkeustilanteessa ja pelastivat tilanteen. Tämä on erittäin poikkeuksellista ja kaikissa heissä on sankariainesta. Mutta siinä ei ole draaman ainesta – ainakaan muutamaa minuuttia pidemmäksi. Draamaa syntyy siitä, että lopputulos on epävarma. Draamaa ei ole se, että kaikki menee oikein.

Niinpä olin hieman hämmentynyt, kun huomasin, että tapahtumista oli tehty elokuva. Miten ihmeessä tästä saa tehtyä puolitoista tuntia pitkän draaman? Katsoin elokuvan eilen.

Clint Eastwood ja muut leffan tekijät ratkaisivat ongelman aika kehnosti. Draamaa elokuvaan tehtiin keinotekoisesti ja totuudenvastaisesti vääristämällä onnettomuustutkintaprosessi täysin. Elokuvassa tutkijat yrittivät koko ajan tehdä lentohenkilökunnasta syylliset. Elokuvan kliimaksi oli muutama päivä onnettomuuden jälkeen järjestetty julkinen kuuleminen, jossa tutkijat pyrkivät tietokone- ja lentosimulaatioilla demonstroimaan, että lentäjän olisi kuulunut kääntyä jommalle kummalle läheiselle lentokentälle vesipakkolaskun asemesta. Mutta lennon päällikkö ja perämies onnistuvat puhumaan muutoksia simulaatioihin, jotka osoittavat tutkijat idiooteiksi ja lentäjät sankareiksi.

Tosiasiassa julkinen kuuleminen järjestettiin vasta kuukausia tapahtuman jälkeen, eikä siinä ollut jälkeäkään syyttelystä. Tutkijalautakunnan puheenjohtaja alusti kuulemista mm. seuraavasti:

Now, to the matter at hand: in preparation for this hearing, I flew through the accident scenario in a flight simulator. I’ve listened to the Cockpit Voice Recorder in real time and as an experienced pilot, I can tell you this flight crew had a lot going on. They had a lot going on in a very short period of time. And, in considering what could have been done differently, there is certainly no intention by the Safety Board to diminish the crew’s and the first responder’s extraordinary success in saving the lives of all passengers and crew that day.

Julkisessa kuulemisessa kuultiin lentohenkilökunnasta vain lennon päällikköä. Hänen kuulemisensa (jonka voi kuka tahansa lukea transkriptista) oli kunnioittava ja asiallinen, ja siinä pyrittiin vain selvittämään päällikön päätöksentekoprosessia sekä hänen tilanteessa kokemiaan vaikeuksia ja miten niistä voitaisiin ottaa oppia.

Tositapahtumissa ei ollut pahiksia, mutta elokuvaan sellainen ympättiin. Minusta se ei ollut asianmukaista. Tällainen positiivinen tapahtuma olisi ansainnut parempaa (tai mikäli elokuvantekijät eivät osanneet tehdä parempaa, olisi elokuva saanut jäädä tekemättä).

Vielä pahempaa on, että draama oli jo elokuvan sisältä katsoen tarkasteltuna melko lailla päälleliimattua ja keinotekoista, ja elokuva loppui töksähtäen (ennen kuin tarkistin faktat, kuvasin elokuvaa sanoen sitä vähän paremmaksi kuin ihan kiva). Elokuva loisti henkilökuvissa ja tositapahtumien kuvailussa – Tom Hanks teki oikein onnistuneen roolin lennon päällikkönä Sully Sullenbergerinä.

Jos haluat tietää, mitä tapahtui, parempi elokuvallinen esitys löytyy muutaman vuoden takaisesta Lentoturmatutkinta-televisiosarjan jaksosta. Paras faktuaalinen lähde on puolestaan tutkintalautakunnan onnettomuustutkintaraportti.

Elokuva oli lopulta melkoinen pettymys.

Star Trek Beyond

I was pleasantly surprised. I have been going into these reboot Trek showings with mixed feelings; there are many story elements in them that are extremely implausible (even by Trek standards), and the previous installments have been more generic action movies than either Star Trek or science fiction. But Star Trek Beyond (and I like how the titles have no colons!) is the most Trek of them all, and a fairly decent one at that.

I should note that I saw the 2D version; I’ve learned I get sick in 3D movies and so cannot comment on the third dimension.

What is Trek in this movie is an extensive acknowledgement of the Enterprise’s five-year mission of exploration, and the rescue nature of the mission that starts the main plotline of this movie. There is also an explicit and plot-relevant acknowledgment of Starfleet’s nonmilitary primary mission.

What is not Trek in this movie is just about everything else. The main conflict is (with a nontrivial science fiction twist) standard fare for action thrillers. Despite Starfleet being nonmilitary, there is an awful amount of military action by and against Starfleet in this movie. The solutions to plot problems are (to the extent they are not just technobabbled away) physical action in nature; there is no deep thinking or diplomacy involved. There are no big ideas involving the human condition.

I liked how the movie made a plot point of the Enterprise’s military weaknesses in a way that all other Trek tends to ignore (though I fear they will forget the lesson in future movies). I liked the nature of the key antagonist. I liked how there was a tasteful acknowledgement of the death of Leonard Nimoy (and, doubtless added in the last minute during post-production, of the death of Anton Yelchin). I especially liked how they did not do any overt homages to the previous Trek incarnations (though I did notice several tiny nods). And I liked quite a bit how they portrayed the universal translator.

Yet, there was a lot of things wrong in the movie. The science was appalling (even by Star Trek standards). The career of James Kirk in this timeline remains ridiculously meteoric, and treating a vice-admiralship as a realistic notion at this stage of his career just compounds the error. I could go on, but that would be too depressing.

I am too immersed in Trek to be able to see whether this movie would work for the uninitiated, but I suspect it works better for a newcomer than for a Trek fan (as long as one does not expect anything more than a typical action movie). Speaking as a fan, I find this to be the strongest offering in a rather weak Trek series. I hereby rate Star Trek Beyond at 3/5.

On BrExit and the European Union

Friday was one of the biggest holidays of the year for us Finns, juhannusaatto or the midsummer feast’s eve. It is traditional (don’t ask me why) to celebrate most feasts, including juhannus, on the eve and rest on the actual feast day. So, here I was, on the juhannusaatto morning, ready to begin celebrating (decidedly nontraditionally), and opened the news feeds for a routine check.

I did not celebrate that day. I spent it in the blackest of moods, mostly in my bed, listening to an audiobook and compulsively reading the feeds and sharing occasional items on Facebook and Twitter.

Now, the United Kingdom leaving the European Union is not, by itself, a huge thing, certainly not worth any emotional reaction from me. Any member state has the right to leave, and it is healthy for all organizations to have the occasional member go their own way.

It is also probably a good thing for the rest of the EU to be rid of a cantankerous member that constantly demanded special treatment.

It is also arguably a good thing that Brexit seems to be leading to the unraveling of the United Kingdom, with Scotland seeking independence (and membership in its own right in the EU) and politicians in the Northern Ireland raising the issue of reunifying Ireland: the history of that union is much bloodier and coercive than the EU’s ever has been.

In fact, while the United Kingdom is the last remnant of a decaying bloody empire dominated by the English, the European Union was founded to secure a peace, by fostering multinational economic cooperation, after the worst two wars of all history.

And here’s the big but.

With all its flaws (and I will admit that it has many), the European Union has, in the over 60 years it or its predecessors have existed, succeeded in its single most important goal: preventing another war between France and Germany. (If you did not know that, you should go read up on the International Authority for the Ruhr and on the founding of the European Coal and Steel Community.)

That single fact is the reason why I strongly support the European Union. It emphatically is in the interest of everyone in Europe, including the English, the Scottish, the Welsh, and the Irish, as wells us Finns, to keep those two nations cooperating instead of competing. If we dismantle the European Union, then we need something else.

Brexit, as well as the anti-EU sentiment in Finland, is predicated on the idea that European unification is per se a bad idea. As far as I understand it, the the Leave campaign emphasized the costs to the British of being an EU member, both monetary and otherwise, including the purported social costs of free immigration and emigration within the EU. These arguments are not markedly unique to the United Kingdom, and they have about equal force in many other EU members, including Finland.

Here is the reason for my funk on Friday: If Brexit, then why not Fixit, Sexit, Frexit? The EU can withstand Brexit, but if we get a mass exodus, then the EU will not be able to stand. And if EU falls by this process, I cannot see how we can build anything in its place in the near term.

The abyss I am looking at here is every European nation standing alone, minding its own business, and maybe some of them starting to look around their borders, thinking about getting some more breathing room.

We live in interesting times.

Sharon Lee & Steve Miller: Alliance of Equals (e-ARC)

Padi yos’Galan is young, and eager to learn her craft as a trader. She accompanies her father the Master Trader as his apprentice on a trade voyage. Along the way, she must confront her terrible secret that she has not told anyone of, and either grow or die.

Admiral Bunter is a full person, born out of necessity to defend a space station from pirates and hastily (and sloppily) given life as the AI that controls seven near-derelict ships. His first action after being born had been to kill a ship. He must learn to be something else than a mere ship-killer, and either grow or die.

Korval’s Master Trader Shan yos’Galan, who is also Father to Padi, guides the tradeship Dutiful Passage, captained by his lifemate, on a voyage to seek new ports and new markets for Korval’s trade. Unfortunately, the recent unpleasantness had branded the Clan, as well as its tradeships, as a criminal enterprise on many planets. Somehow he must convince people of the injustice of that accusation, and find people willing to trade with Korval honorably. This is by no means a safe trip.

Alliance of Equals is the 19th novel in the Liaden Universe series, and the second novel in the latest five-book cycle in the series (begun by Dragon in Exile). Despite this, it likely will work fairly well for a new reader of the series.

It seems to me, based on an enthusiastic first read that lost me one night’s worth of sleep, that Alliance of Equals is the strongest novel in the series in quite a while. Despite being a part of an ongoing larger story arc, the book itself has a very strong individual focus and a clear one-book arc, satisfying the reader quite well. Absent from this book appears to be Lee and Miller’s trademark last-minute cliffhanger, even though there clearly is more to come in the future books, which I eagerly await.

In addition to a strong story arc, Alliance of Equals expands on our understanding of the universe these books inhabit. By accident, I happened to be re-listening to the Crystal Dragon audiobook when the e-ARC was announced yesterday, and I am happy (and also terrified) to see lots of parallels to the Crystal duology in the times and events portrayed here. I am afraid that a certain thing will happen in one of the forthcoming books, that would up the stakes once more tremendously. I hope I am wrong, but then again, excitement is why one reads this sort of story in the first place.

Alliance of Equals will be regularly released in July 2016. For those who wish to pay premium rates for early access (such as myself), Baen Books now offers an electronic Advance Reader Copy for sale. An e-ARC is based on an unproofed manuscript and may differ from the final released book.

Pienen yhdistyksen taloudenpidon asianmukainen järjestäminen

Yhdistyslain 35 § 1 mom määrää mm. seuraavaa:

Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Mitä tämä tarkoittaa? En nyt kirjoita tästä tyhjentävästi, mutta mainitsen muutamia keskeisiä asioita. Kirjanpitoon en ota tässä kantaa, sillä olen kirjoittanut siitä laajasti toisaalla.

Kun yhdistykselle tulee ostolasku (lasku, jossa yhdistykseltä vaaditaan rahaa tavaran tai palvelun vastineeksi), sille tulee tehdä seuraaavat toimenpiteet:

  1. lasku kirjataan maksamattomien ostolaskujen luetteloon
  2. lasku numerotarkastetaan: laskun sisältämät laskutoimitukset tarkistetaan niin, että mahdolliset olennaiset laskuvirheet huomataan
  3. lasku asiatarkastetaan: hän, joka on yhdistyksen puolesta hoitanut asiaa, tarkistaa, että lasku vastaa sitä, mikä on sovittu, ja (mikäli lasku ei ole ennakkolasku) että laskutettu palvelu tai tavara on toimitettu laskun mukaisesti
  4. lasku hyväksytään: hallitus kokouksessaan tai hallituksen valtuuttama esteetön henkilö tarkastaa, että laskussa on kyse yhdistyksen toiminnasta ja että se perustuu yhdistyksen kokouksen tai hallituksen tekemään päätökseen taikka on muuten yhdistyksen asioiden hoitamiseksi tarpeellinen
  5. hyväksytty lasku maksetaan ja lasku siirretään maksettujen ostolaskujen luetteloon

Maksamattomien ostolaskujen luettelon asemesta voi käyttää myös laskukansiota. Samoin maksettujen laskujen luettelona voi toimia kirjanpitoon viemistä odottavien tositteiden kansio. Myös kirjanpidon ostovelkatiliä voi käyttää maksamattomien ostolaskujen luettelona, jos kirjanpitoa pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Olennaista on, että maksamattomat laskut voidaan aina helposti selvittää.

Myös yhdistyksen aktiivien kululaskut voi käsitellä ostolaskujen tapaan, tosin erillinen asiatarkastus ei ole välttämättä tarpeen.

Jos yhdistyksellä on pankkikortti, sillä tehdyille maksuille on hyvä tehdä seuraavat toimenpiteet:

  1. maksaja nitoo tai teippaa maksukuitin (A4-)paperille, johon hän kirjoittaa lyhyesti, mistä maksussa oli kyse ja miten se liittyy yhdistyksen toimintaan
  2. maksukuitti selvityksineen laitetaan kirjanpitoon viemistä odottavien tositteiden kansioon
  3. maksukuitti hyväksytään kuten lasku: hallitus kokouksessaan tai hallituksen valtuuttama esteetön henkilö tarkastaa, että maksussa on kyse yhdistyksen toiminnasta ja että se perustuu yhdistyksen kokouksen tai hallituksen tekemään päätökseen taikka on muuten yhdistyksen asioiden hoitamiseksi tarpeellinen

Laskun tarkastuksesta, laskun hyväksynnästä ja pankkikorttimaksun hyväksynnästä on hyvä tehdä päivätty merkintä laskuun tai maksukuitin yhteyteen. Merkinnästä tulee käydä ilmi, kuka hyväksynnän tai tarkastuksen teki.

Ostolaskun ja korttimaksun hyväksyjän tulee olla esteetön. Hän ja hänen lähipiirinsä ei saa olla maksun saaja eikä hänelle tai hänen lähipiirilleen saa tulla erityistä yksityistä etua maksusta. Lisäksi on syytä välttää vaarallisia työyhdistelmiä: ostolaskun tai korttimaksun maksaja ei saa (yksin) hyväksyä kyseistä laskua tai maksua, ja kirjanpitäjä ei myöskään hyväksy yksin mitään laskuja tai maksuja. Mitä isompi yhdistys on, sitä tarkempi tämän suhteen tulee olla. Isommissa yhdistyksissä myös laskunmaksu ja kirjanpito kannattaa pitää eri henkilöiden tehtävänä.

Tavanomainen järjestely on, että laskut ja korttimaksut hyväksyy yhdistyksen puheenjohtaja, ja tämän ollessa esteellinen tai estynyt, hallituksen varapuheenjohtaja. Kumpikaan ei kuitenkaan koskaan hyväksy itse maksamaansa korttimaksua. Tarvittaessa (esimerkiksi jos molemmat ovat esteellisiä) yksittäinen lasku tai maksu viedään hallituksen kokouksen hyväksyttäväksi. Laskunmaksusta puolestaan huolehtii tavanomaisesti taloudenhoitaja, joka ei koskaan hyväksy mitään laskuja yksin. Pienissä yhdistyksissä taloudenhoitaja huolehtii yleensä myös kirjanpidosta.

Yhdistyksen myyntilaskuista (laskut, joilla yhdistys vaatii joltakulta muulta maksua tavaran tai palvelun vastineeksi) sekä muista yhdistyksen laatimista laskuista tulee jättää jäljennös yhdistyksen tositeaineistoon. Kannattaa lisäksi pitää luetteloa laskuista, joista yhdistys ei ole vielä saanut maksua. Olennaista on, että maksamattomat laskut on aina helposti selvitettävissä. Kirjanpitoon kirjattaessa yhdistykselle rahaa vaativat laskut tulee kirjata varovaisesti: jos laskunmaksu on epävarmaa, sitä ei saa kirjata koko arvostaan saamiseksi; siksi myyntisaamisten tiliä ei ole hyvä pitää ainoana maksamattomien saamisten luettelona.

Käteiskassan hoidosta olen jo kirjoittanut erikseen.

Jos yhdistyksellä on säästöjä, niiden sijoittamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos rahoja makuuttaa pelkästään käyttötilillä tai kassassa, niiden reaaliarvo laskee inflaation mukana. Vähintään korkotiliä on syytä käyttää. Jos säästöjä ei ole tarkoitus käyttää moneen vuoteen, myös korko- ja osakemarkkinoille sijoittamista kannattaa harkita. Linjanveto kuuluu hallitukselle, joskin riskisijoittamisesta on syytä päättää ainakin yleisellä tasolla yhdistyksen kokouksessa. Jos sijoitettavana on huomattavia summia, ammattineuvonnan käyttöä on harkittava.

Toiminnantarkastajan kannattaa kiinnittää tarkastuksessaan huomiota siihen, miten nämä asiat on järjestetty, ja tarvittaessa ohjeistaa hallitusta korjaamaan puutteet. Yhdistyksen kokoukselle annettavassa tarkastuskertomuksessa ei asiaan tule puuttua, jos puute ei olennaisesti vaaranna taloudenhoidon luotettavuutta eikä puute ole aiheuttanut yhdistykselle vahinkoa.

Tilitin Ubuntu 15.10:ssä

Jos Tilitin jumittaa sinullakin Ubuntu 15.10:ssä, kokeile muokata tiedostoa /etc/java-7-openjdk/accessibility.properties ja lisää rivin assistive_technologies=org.GNOME.Accessibility.AtkWrapper alkuun merkki #.

Tilitin on kirjanpito-ohjelma, joka toimii kaikissa yleisesti käytössä olevissa tietokoneen käyttöjärjestelmissä. Suosittelen sitä pienille yhdistyksille; pitäisi kirjoittaa siitä tarkemmin joskus.

Kirjanpitoaineiston säilytys 1.1.2016 voimaan tulleen lain mukaan — Pienen yhdistyksen kirjanpito ja tilinpäätös, osa 7

[Luethan myös sarjan johdanto-osan.]

Tässä postauksessa käsitellään kirjanpitoaineiston säilytystä 1.1.2016 voimaan tulleen kirjanpitolain muutoksen mukaisesti. Lakia sovelletaan tilikausiin, jotka alkavat 1.1.2016 tai myöhemmin. Lakia voidaan soveltaa myös 1.1.2016 tai sen jälkeen laadittuun aiemman tilikauden tilinpäätökseen. Aiemman lain mukaisen aineiston säilytyksestä olen kirjoittanut aiemmin.

Säilytettävä aineisto

Säilytettävää kirjanpitoaineistoa lakisääteisine vähimmäissäilytysaikoineen ovat

  • allekirjoitettu tilinpäätös (10 vuotta)
  • tase-erittelyt (10 vuotta)
  • kirjanpidot (10 vuotta)
  • tositteet (6 vuotta)
  • kirjanpitoon kuuluviin tapahtumiin liittyvä kirjeenvaihto (6 vuotta)
  • luettelo kirjanpidon tileistä (10 vuotta)
  • luettelo tilinpäätöksen perustana olevista kirjanpidoista sekä tositteiden ja muiden kirjanpitoaineistojen lajeista, josta ilmenee niiden keskinäiset yhteydet ja säilytystavat (10 vuotta)

Säilytysaika lasketaan tilikauden päättymisestä.

Säilytysajan sisällä:

  • kirjausketjun tulee pysyä ehjänä
  • kirjanpitoja tulee voida tarkastella ja tarvittaessa tulostaa sekä aika- että asiajärjestyksessä Suomesta käsin ilman aiheetonta viivytystä
  • aineiston sisältöjä ei saa muuttaa eikä poistaa
  • aineiston muotoa saa tarvittaessa muuttaa

Paperilla säilyttäminen

Perinteisesti koko kirjanpitoaineisto on laadittu paperimuotoon (viimeistään tulostamalla). Useimmat tositteet lienevät nykyäänkin jo valmiiksi paperilla ja loput on varsin yksinkertaista tulostaa arkistointia varten. Kirjanpidosta arkistoidaan päiväkirja ja pääkirja (sekä muut erityiset kirjanpitokirjat, jos niitä on) – kirjanpito-ohjelmista ne saadaan helposti tulostettua, ja edellisissä kirjoituksissani esittelemäni pääpäiväkirjajärjestelykin on mahdollista saada paperille tulostettua (joskin se vaatii jonkin verran vaivaa, jotta kaksiulotteinen pääpäiväkirja olisi tulosteessakin lukukelpoinen).

Yksinkertaisinta on laittaa kaikki kirjanpitoaineisto yhteen mappiin. Mapin selkämykseen on syytä kirjoittaa hyvin selkeästi, mitä se sisältää, sekä mapissa olevan aineiston säilytysvelvollisuuden kesto – esimerkiksi näin:

[YHDISTYS] RY
KIRJANPITOAINEISTO
Tilikausi 1.1.2016–31.12.2016

Tositteet säilytettävä 31.12.2022 asti.
Muu aineisto säilytettävä 31.12.2026 asti.

Mikäli yhdistyksellä on käytettävissään suhteellisen pysyviä toimistotiloja, mapin voi hyvin säilyttää siellä. Muussa tapauksessa aineisto on syytä antaa luotettavan henkilön säilytettäväksi. Yhdistyksen on myös syytä merkitä muistiin, missä menneiden vuosien aineisto on säilössä ja myös huolehtia siitä, että vastuuhenkilöiden vaihtuessa tieto siirtyy eteenpäin. Jos säilytyksestä vastaava henkilö jättää yhdistyksen, on myös säilytettävä aineisto syytä siirtää jonkun nykyaktiivin vastuulle.

Paperiton säilyttäminen

Kirjanpitoaineistoja saa säilyttää koneellisesti (esimerkiksi CD-ROMilla tai pilvipalvelussa). Tällöin tulee huolehtia siitä, että aineistoon on mahdollista päästä käsiksi viipymättä Suomesta käsin koko lakisääteisen säilytysajan. Varmuuskopioinnista on syytä huolehtia ja vanhojen aineistojen toimivuus on syytä tarkastaa koko säilytysajan aika-ajoin.

Lopuksi

Seuraavassa osassa käsittelen omaisuuden käsittelyä yhdistyksen kirjanpidossa.

Yksinkertaisen tilinpäätöksen laatiminen 1.1.2016 jälkeen — Pienen yhdistyksen kirjanpito ja tilinpäätös, osa 6

[Luethan myös sarjan johdanto-osan.]

Yhdistyksen on laadittava tilinpäätös neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tässä postauksessa käsitellään tilinpäätöksen laatimista 1.1.2016 voimaan tulleen kirjanpitolain muutoksen mukaisesti. Tilikauden, joka on alkanut viimeistään 31.12.2015, tilinpäätöksen saa laatia vielä vanhan lain mukaan; siitä kirjoitin aiemmin postauksen.

Tilinpäätöstä laatiessa on syytä muistaa, että sen saattaa lukea yhdistyksen ulkopuolinenkin taho. Pienillä yhdistyksillä ei pääsääntöisesti ole velvollisuutta julkistaa tilinpäätöstään, mutta esimerkiksi rahoittajatahot saattavat haluta nähdä aiemmat tilinpäätökset. Tämä poikkeaa esimerkiksi kirjanpidosta ja tositeaineistosta, joita ei normaalioloissa tarvitse näyttää muille kun hallitukselle ja tilin- tai toiminnantarkastajille.

Tilinpäätöksessä noudatetaan olennaisuusperiaatetta. Sellaiset virheet ja puutteet tilinpäätöksessä, joiden ei voi kokonaisuutena arvioiden kohtuudella odottaa vaikuttavan tilinpäätöksen lukijan päätöksiin, voi jättää korjaamatta. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on tällaiset poikkeamat selostettava. Huomaa, että tapahtumia ei voi jättää merkitsemättä juoksevaan kirjanpitoon olennaisuusperiaatteeseen vedoten.

Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yhdistyksen toiminnan taloudesta ja yhdistyksen taloudellisesta asemasta. Tämän lisäksi kirjanpitolaki määrää joukon yleisiä tilinpäätösperiaatteita (3 luvun 3 §):

Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta laadittaessa [––] sekä tilinavausta tehtäessä noudatettaviin periaatteisiin kuuluvat:

  1. oletus kirjanpitovelvollisen toiminnan jatkuvuudesta;
  2. johdonmukaisuus laatimisperiaatteiden ja -menetelmien soveltamisessa tilikaudesta toiseen;
  3. huomion kiinnittäminen liiketapahtumien tosiasialliseen sisältöön eikä yksinomaan niiden oikeudelliseen muotoon (sisältöpainotteisuus);
  4. tilikauden tuloksesta riippumaton varovaisuus;
  5. tilinavauksen perustuminen edellisen tilikauden päättäneeseen taseeseen;
  6. tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen huomioon ottaminen riippumatta niihin perustuvien maksujen suorituspäivästä (suoriteperuste);
  7. kunkin hyödykkeen ja muun tase-eriin merkittävän erän erillisarvostus; sekä
  8. taseessa vastaaviin ja vastattaviin kuuluvien erien ja tuloslaskelmassa tuottojen ja kulujen esittäminen täydestä määrästään niitä toisistaan vähentämättä, jollei yhdisteleminen ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi (netottamiskielto).

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu varovaisuus edellyttää erityisesti, että tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa otetaan huomioon:

  1. ainoastaan tilikaudella toteutuneet voitot; sekä
  2. kaikki poistot ja arvonalennukset vastaavista sekä velkojen arvon lisäykset samoin kuin kaikki päättyneeseen tai aikaisempiin tilikausiin liittyvät, ennakoitavissa olevat vastuut ja mahdolliset menetykset, vaikka ne tulisivat tietoon vasta tilikauden päättymisen jälkeen

Mikäli juoksevassa kirjanpidossa on rikottu jotain näistä periaatteista (mikä on osin sallittua), on ennen tilinpäätöksen laatimista tilanne oikaistava siltä osin, kuin se on olennaista.

Tilinpäätöksen laatimisessa on useita vaiheita:

  1. Käydään juokseva kirjanpito läpi ja oikaistaan löytyneet virheet sekä poikkeamat yllä mainituista periaatteista.
  2. Aktivoidaan sellaiset kulut, jotka voidaan aktivoida.
  3. Tarkastetaan vastaavien kirjanpitoarvojen oikeellisuus.
  4. Tarvittaessa lasketaan ja kirjataan poistot.
  5. Laaditaan kirjanpidosta raakaversiot tuloslaskelmasta ja taseesta.
  6. Laaditaan tase-erittelyt.
  7. Laaditaan tilinpäätöksen liitetiedot.
  8. Kootaan varsinainen tilinpäätös.
  9. Päätösvaltainen hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen.

Käydään kukin vaihe osaltaan läpi.

Poikkeamat periaatteista

Yleisin juoksevassa kirjanpidossa esiintyvä poikkeama tilinpäätösperiaatteista laskujen kirjaaminen sitä mukaan kuin ne maksetaan. Tämä on täysin sallittu menettely (tilikauden aikana); sitä kutsutaan maksuperusteiseksi kirjanpidoksi.

Mikroyrityksen kriteerit täyttävä yhdistys voi jättää tilinpäätöksensä maksuperusteiseksi, mutta tällöin laki vaatii runsaasti liitetietoja. Nähdäkseni liitetietojen laatiminen vaatii yhtä lailla vaivaa kuin kirjanpidon oikaiseminen, joten suosittelen oikaisemaan kirjanpidon suoriteperusteiseksi seuraavasti:

  • Tutki kaikki laskut (riippumatta siitä, onko kyse yhdistyksen kirjoittamasta vaiko yhdistyksen maksettavasta laskusta) ja kirjaa tilikaudelle ne, jotka sinne kuuluvat. Kriteeri on: jos laskun perusteena oleva tavaran luovutus tai palvelun suoritus tai muu vastaava reaalimaailman tapahtuma sattui tilikaudella, pitää lasku kirjata tilikauden kirjanpitoon riippumatta siitä, milloin se on maksettu. Normaalisti tällainen maksamaton lasku kirjataan joko myyntisaamisten tai ostovelkojen tilille.
  • Tutki myös tilikauden päättymisen jälkeen lähetetyt ja vastaanotetut laskut sekä ilman laskua maksetut (sekä tulevat että lähtevät) maksut aina tilinpäätöksen laatimiseen asti. Myös nämä tulee kirjata päättyneelle tilikaudelle (siirtovelaksi tai siirtosaamiseksi), jos maksun perusteena oleva tavaran luovutus tai palvelun suoritus tai muu sellainen sattui tilikaudella. Tositteeksi voidaan hyvin ottaa löydetty lasku tai maksutapahtuman tosite, kunhan siihen liittää riittävän selvityksen siitä, että kirjaus tosiaan kuuluu edelliselle tilikaudelle.

Tilinpäätöksen laatimisen jälkeen voi tulla esille tuottoja tai kuluja, jotka kuuluisivat jo päätetylle tilikaudelle. Nämä kirjataan suoraan edellisten tilikausien ylijäämän (alijäämän) tilille, ei tulo- tai menotileille. Tällaiset tapahtumat tulee selostaa kirjausvuoden tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lisäksi tulee harkita, antaako laadittu tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan kyseisen tilikauden tapahtumista havaittu virhe huomioon ottaen; jos ei, myös kyseinen tilinpäätös pitää korjata. Mahdollinen korjattu tilinpäätös pitää uudelleen tilin- tai toiminnantarkastaa ja antaa yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi).

Kirjanpitoarvojen tarkastaminen

Kirjoitan tästä aiheesta myöhemmin.

Kulujen aktivointi ja poistot

Kirjoitan näistä aiheista osassa 8.

Tuloslaskelman raakaversion laatiminen

Jos yhdistys käyttää aiemmin esittelemääni taulukkolaskentamenetelmää juoksevassa kirjanpidossa, voi raakaversiot tuottaa esimerkiksi edellisen kirjoituksen ohjeiden mukaan. Jos kirjanpito tehdään kirjanpito-ohjelmalla, saadaan sieltä yleensä raakaversiot valmiiina.

Tase-erittelyiden laatiminen

Tilinpäätöksen tueksi on laadittava erittelyt kaikista taseen eristä oman pääoman eriä lukuunottamatta. Kustakin erästä tulee esittää, mistä se koostuu; esimerkiksi ostovelkojen erittely tarkoittaa luetteloa tilinpäätöspäivänä maksamatta olleista ostoveloista. Pysyvien vastaavien, ja vain niiden, osalta saadaan esittää tilikauden aikana tapahtuneet muutokset.

Esimerkkiyhdistyksen tase-erittelyt ovat hyvin yksinkertaiset, koska tasekin on yksinkertainen:

Siirtosaamiset
Kiimingin osuuspankki: Pankkitilin korko vuodelta 2011 0,87 €
0,87 €
Rahat ja pankkisaamiset
Pankkitili FI37 1590 3000 0007 76 107,50 €
107,50 €
Lyhytaikaiset ostovelat
Nettipulju Oy: Yhdistyksen nettisivujen vuosimaksu 20,00 €
20,00 €
Lyhytaikaiset siirtovelat
Kiimingin osuuspankki: joulukuun palvelumaksut 1,00 €
1,00 €

Tase-erittelyt on päivättävä ja laatijansa allekirjoitettava.

Tase-erittelyt eivät sisälly tilinpäätökseen mutta ne on annettava tilin- tai toiminnantarkastajalle ja säilytettävä asianmukaisesti. Niitä ei kuitenkaan normaalisti tarvitse antaa tilinpäätöksen mukana ulkopuolisten tarkasteltavaksi.

Liitetietojen laatiminen

[Tämä osa päivitetty 7.11.2016.]

Valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista määrää, mitä liitetietoja pienen yhdistyksen tilinpäätöksessä tulee mainita. Tavallisesti kyseeseen tulevat seuraavat:

  • “tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät” siltä osin kuin ne eivät seuraa suoraan laista tai asetuksista tietyin poikkeuksin
  • “tieto poikkeuksellisten tuotto- ja kuluerien määrästä ja sisällöstä, jolleivät erät ole epäolennaisia.”
  • “tiedot tilikauden päättymiseen jälkeisistä olennaisista tapahtumista, jotka eivät muuten ilmene tilinpäätöksestä [sekä] arvio tällaisten tapahtumien taloudellisesta merkityksestä.”
  • “henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana”

Lisäksi liitetiedoissa tulee esittää eräitä asetuksessa tarkemmin kuvattuja tietoja yhdistyksen lähipiirinsä (mm. hallituksen jäsenet) kanssa tekemistä taloudellisista toimista (mm. lainat) ja taseen ulkopuolisista merkittävistä taloudellisista vastuista.

Tilinpäätöksen kokoaminen

Pienen yhdistyksen tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Mikäli yhdistys on laatinut rahoituslaskelman tai kirjanpitolain tarkoittaman toimintakertomuksen, nekin tulee sisällyttää tilinpäätökseen. Huomaa, että useimpien yhdistysten sääntömääräinen toimintakertomus ei ole kirjanpitolain tarkoittama toimintakertomus eikä sitä siksi oteta tilinpäätöksen osaksi.

Tilinpäätös on syytä laatia tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentaohjelmassa siistiksi, yhtenäiseksi esitykseksi. Sen loppuun laitetaan yleensä valmiiksi paikka yhdistyksen hallituksen allekirjoitukselle.

Jos yhdistyksellä on tilintarkastajat, on kohteliasta lisätä allekirjoitustilan alle valmiiksi tilintarkastuslain mukainen tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä (esimerkiksi tällainen: “Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.” plus paikka päiväykselle ja allekirjoitukselle). Toiminnantarkastajalta ei vaadita tilinpäätösmerkintää eikä sellaista siksi pidä tilinpäätökseen valmiiksi kirjoittaa. Myöskään tilin- tai toiminnantarkastuskertomusta ei pidä laatia tarkastajan puolesta.

Aiemmin tilinpäätös tuli laatia sidotuksi tasekirjaksi. Tämä vaatimus ei koske tilinpäätöstä, joka on laadittu 1.1.2016 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaisesti.

Tilinpäätöksen allekirjoittaminen

Tilinpäätös on päivättävä ja yhdistyksen hallituksen allekirjoitettava. Käytännössä allekirjoitukset kirjoitetaan tilinpäätösasiakirjaan nille varatulle paikalle. Allekirjoituksen tekee päätösvaltainen hallitus, ja se on suositeltavaa tehdä kokouksessa pöytäkirjaan merkittävänä asiana.

Monissa yhdistyksissä hallitus vaihtuu samalla kun tilikausikin. Pitää huomata, että allekirjoittajan on oltava päätösvaltainen ja toimivaltainen allekirjoitushetkellä, joten tällaisessa yhdistyksessä sen tekee uusi, ei vanha hallitus!

Lopuksi

Seuraavassa osassa kirjoitan kirjanpitoaineiston säilytyksestä.

Kirjanpitolaki muuttui

Tänään voimaan tuli kirjanpitolain ja eräiden muiden lakien muutos. Tällä hetkellä Finlex ei vielä ole ottanut muutoksia huomioon, joten käytettävissä oleva aineisto on tavallista suppeampi. Tilanne varmaankin paranee nopeasti.

Muutokset virallisesti kertova laki on 1620/2015. Muutosten seuraaminen tuosta dokumentista on hankalaa.

Muutosten taustoista kertovat hallituksen esitys HE 89/2015 vp ja talousvaliokunnan mietintö TaVM 16/2015 vp. Näitä lukiessa kannattaa muistaa, että ristiriitatilanteessa mietintö voittaa käytännössä aina esityksen.

Uutta lakia sovelletaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. Sitä saa soveltaa myös tämän vuoden puolella laadittaviin aiempien vuosien tilinpäätöksiin. Viime vuoden tilinpäätöksen saa laatia rauhassa vanhojen säädösten ja ohjeiden mukaan, mutta monien yhdistysten tämän vuoden juoksevassa kirjanpidossa sovelletaan jo uusia säädöksiä.

Kunhan kerkeän itse tutustua lakiin, päivitän pienen yhdistyksen kirjanpitoa koskevia postauksiani tässä blogissa. Kirjoitan samalla muutoksista tarkemmin.

Hyvää uutta vuotta!