![[HTML 4.0 Checked!]](http://valsvc.webtechs.com/images/valid_html4.gif)
Tässä hieman toimitettuna uutisryhmään sfnet.atk.tex 22. toukokuuta 1998 kirjoittamani nyyssiartikkeli <iohu36i2iej.fsf@elmeri.cc.jyu.fi> (alkuperäinen on luettavisa Dejanewsin kautta).
TeX (lausutaan tech) on ensimmäinen matemaattisen tekstin taidokkaaseen ladontaan soveltuva ohjelma - sen historia alkaa vuodesta 1977, jolloin se ideoitiin. Nykyinen TeX-kieli on vuodelta 1982, ja 1990-luvun alussa TeX jäädytettiin niin, ettei enää uusia muutoksia (ohjelmointivirheiden korjausta lukuunottamatta) tehdä.
TeXin vahvuusalue on matematiikka: sen ymmärtämä kieli sisältää lähes kaiken, mitä ammattimaiseen matematiikan ladontaan tarvitaan. Koska TeX-kieltä on helppo laajentaa, myös monimutkaisesti toetutettavat ilmaisut voidaan tuottaa helposti (kun tuon ilmaisun toteutus on kertaalleen TeXillä kirjoitettu). Useimmat käytännössä tarvittavat jutut on jo joskus tehty TeXillä, ja monet näistä toteutuksista on vapaasti saatavissa verkosta.
LaTeX on eräs TeXin kielen laajennus. Sen alkuperäinen toteutus on peräisin 1980-luvun alkupuolelta, ja nykyisin käytössä oleva versio LaTeX2e (kaksi-epsilon) on vuodelta 1994. Käynnissä on LaTeX3-projekti, jonka tavoitteena on uudistaa LaTeX-kieltä ja LaTeX-toteutusta. Projektin konkreettisena tavoitteena on tuottaa seuraava LaTeX-versio, LaTeX3, mutta sen julkaisuaikataulua ei ole julkistettu (jos sellainen edes on).
LaTeXin tärkeimmät avut löytyvät sisällysluettelon, kirjallisuusviitteiden, sisäisten ristiviittausten ja muiden sellaisten tekemisen automatisoinnista. LaTeXin filosofiaan kuuluu myös sisällön rakenteeseen eikä ulkoasuun keskittyminen. LaTeXilla kirjoittava käyttää komentoja, jotka kertovat, että "tämä on otsikko", "tämä on alaotsikko", "tämä on määritelmä" jne. On sitten julkaisijan asia toteuttaa ns. kirjoitelmaluokka (document class), joka kertoo LaTeXille, minkälaisen ulkoasun näiden komentojen tulisi tuottaa. LaTeXin mukana tulee muutama valmiiksi toteutettu kirjoitelmaluokka lähinnä kirjoituksen valmistelu- ja preprint-tarkoituksiin.
On sanottu, että TeX on parasta, mitä matematiikan kirjoittamiselle on tapahtunut sitten Gutenbergin. On myös sanottu, että TeXin matematiikkajälki voittaa useimmat muut julkaisuohjelmat, myös kaupalliset.
TeX soveltuu oikeastaan kaikkeen julkaisemiseen, joka pohjautuu tekstirivi- ja tekstisivuajatteluun. Esimerkki: mielessäni on käynyt useampaankin kertaan, että minun pitäisi toteuttaa LaTeX-kirjoitelmaluokka näytelmäkäsikirjoitusten kirjoittamiseen heti kun on riittävästi aikaa.
Näistä AmS-TeX, LaTeX ja AmS-LaTeX ovat käytetyimpiä, myös Suomessa.
Konsepti on se, että kirjoittaja kirjoittaa tekstin pelkkänä tekstinä, jonka sekaan kirjoittaa pelkkää tekstiä olevia ohjauskomentoja. Syntyvä tiedosto ajetaan TeXin (tai LaTeXin) lävitse, joka tuottaa DVI-tiedoston (DeVice Independent, laiteriippumaton). Sitten DVI syötetään DVI-ajurille, joka ulostaa jotain, jonka voi tulostaa. DVI-ajureita on lähes kaikille kuviteltavissa oleville tulostinlaitteille, ja myös DVI-perviewereitä, jotka näyttävät DVI:n näytöllä niinkuin se tulostuisi, on runsaasti.
Parasta on hankkia jokin valmis TeX-paketti. Hyviä ja vapaasti verkosta haettavissa ovat ainakin:
Minulla on kokemusta kahdesta ensimmäisestä, ja voin kumpaakin suositella lämpimästi. Kahta alempaa on runsaasti kiitelty, joten ne lienevät hyviä. Nämä kaikki löytyvät CTANista; lähin CTAN-paikka Suomessa on ftp://ftp.funet.fi/pub/TeX/CTAN/. Nuo neljä löytyvät siis osoitteista
Lisäksi on olemassa kaupallisia TeX-toteutuksia, joista kuuluisimpia ovat Y&Y TeX, Scientific Word ja Textures. Kohtuullisen kattava luettelo kaupallisista TeX-toteutuksista yhteystietoineen löytyy osoitteesta http://www.ams.org/tex/commercial-tex-vendors.html.
PostScriptia TeX ei tuota, sen sijaan postscriptia ulostavia dvi-ajureita on. HTML:ää saa LaTeX-tekstistä aikaan esim. LaTeX2HTML-konvertterilla. Myös PDF:ä on mahdollista tuottaa.
LaTeX-kieli on helpohko opittava, jos tarkoituksena on oppia tuottamaan tekstiä. Sen sijaan ulkoasun muuttamisen oppiminen voi olla työlästä; tämä on yksi nykyisen version LaTeX2e heikkouksia, johon huhujen mukaan on tarkoitus puuttua LaTeX3:ta toteutettaessa. Plain-TeX on vaativampi opittava kuin LaTeX, mutta samalla istunnolla oppii myös ulkoasun muuttamisen.
Jos sinulla on valmis (La)TeX-dokumentti, niin sivuasetusten muuttaminen voi olla niinkin helppoa kuin muutaman komennon uudelleen määrittäminen. Vaikeimmillaan se vaatii koko dokumentin uudelleenkirjoittamisen. Tuo vaikeusaste ei riipu siitä, mitä sinä haluat tehdä, vaan siitä, kuinka kurinalaisesti kirjoittaja on eristänyt ulkoasuun vaikuttavat tekijät itse tekstistä esim. määrittelemällä komentoja samojen raakojen komentojen yhä uudelleen käyttämisen sijasta.
Hyviä opuksia ei suomeksi juuri ole - ainakaan ajantasaisia. Tosin Jyväskylän yliopiston ATK-keskuksessa on nyt kesällä projekti uudistetun, suomalaisen LaTeX-oppaan tuottamiseksi; opas valmistunee elokuussa. Ulkomaisista voin suositella seuraavia:
Näytteitä TeXin jäljestä todellisessa käytössä on runsaasti, sillä monet arvostetut matemaattisten tieteiden julkaisut toteutetaan TeXillä - AMS:n julkaisut etunenässä.
Antti-Juhani Kaijanaho, 22.5.1998