Antti-Juhani Kaijanaho: Bodomin nuoret
Espoon käräjäoikeus antoi eilen kansliatuomion niin sanotussa Bodomin tapauksessa syyttäjä vastaan Gustafsson. Juttu käsiteltiin poikkeuksellisessa ns. laajennetussa lautamieskokoonpanossa, johon kuuluu tavanomaisten lainoppineen puheenjohtajan ja kolmen lautamiehen lisäksi yksi lainoppinut ja yksi maallikko lisää. Laajennetussa kokoonpanossa on tietenkin tavallista enemmän aivoja pohtimassa asiaa, mutta se olisi myös mahdollistanut tuomiovaltaisuuden tilanteessa, jossa enintään kahdelle lautamiehelle olisi tullut oikeudenkäynnin aikana ylivoimainen este.
Päätös syytteiden (kolme murhaa) hylkäämisestä ei ollut mikään yllätys. Yllätys olisi mielestäni pikemminin ollut minkäänlainen syyksilukeva tuomio. Kuten käräjäoikeuskin tuomion perusteluissa toteaa, pitkä aika itse tapauksesta on aiheuttanut epävarmuustekijöitä, joita ei länsimaisessa oikeusjärjestelmässä voi laskea vastaajan vahingoksi. Olisi vaatinut melkoisen urotyön poliisilta luoda näin pitkän ajan jälkeen todisteluketju, jonka jälkeen syyllisyys ei jää epäselväksi, kun siihen ei neljäkymmentä vuotta sitten kyetty.
Toisaalta tämä päätös ei myöskään aiheuta syyttäjille tai poliisille häpeämisen aihetta. Käräjäoikeuden tuomion perusteluista on helppo lukea, että Gustafssonia oli syytä epäillä murhista – ja tämä on se kriteeri, jonka mukaan poliisi päättää esitutkinnan aloittamisesta ja jatkamisesta. Myös on helppo uskoa, että syyttäjä piti Gustaffsonin syyllisyyttä todennäköisenä, mikä aiheuttaa syyttäjälle ei pelkästään oikeuden vaan velvollisuuden nostaa syyte.
Käräjäoikeudella on rikosasiassa kaksi tehtävää: arvioida, mitkä todisteet ovat uskottavia, ja sitten tutkia, mitä oikeuden uskottaviksi katsomista todisteista voidaan päätellä. Syyksilukemiseen ei riitä, että todisteet eivät ole syytteen kanssa ristiriidassa – jos uskottavat todisteet on tulkittavissa niin, että vastaaja ei ole syyllinen siihen, mistä häntä on syytetty, on syytteet hylättävä. Näin ollen käräjäoikeudelle ei riitä "syytä epäillä" eikä "todennäköisin syin", vaan syyllisyyden tulee olla ainoa mahdollinen johtopäätös. Tätä tulkitaan sitä tiukemmin, mitä vakavammasta asiasta on kyse, ja kolme murhaa on mitä vakavin syyte.
Julkisuudessa on esitetty arvioita, joiden mukaan käräjäoikeus tuomion perusteluissa kertoo, mitä sen mielestä tapahtui. Näin ei asia suinkaan ole. Käräjäoikeus esittää perusteluissaan vaihtoehtoisen tapahtumakulun. Se ei väitä, että niin olisi välttämättä käynyt, vaan se väittää, ettei tuota vaihtoehtoista tapahtumakulkua voida sulkea pois realistisena vaihtoehtona.
Ihmettelen niitä kansalaisia, jotka ilmaisevat oman mielipiteensä Gustaffsonin syyllisyydestä tai syyttömyydestä varmana tietona. Ellei kyseinen kansalainen ole ollut läsnä käräjäoikeuden kaikissa asiaan liittyvissä istunnoissa, hänellä on hyvin todennäköisesti puutteelliset tiedot kaikista asiaan liittyvistä seikoista – ellei hän ole ollut todistaja. Kuinka hän on voinut sitten tietää, mikä jutussa on totta ja mikä ei. Uutisoinnista sitä ei ainakaan voi päätellä.
Käräjäoikeuden tuomio on luettavissa ainakin MTV3:n ja Ylen skannaamana. Suosittelen kaikkien luettavaksi ainakin tuomion loppuyhteenvetoa (otsikko 10. Yhteenveto syyllisyyskysymyksestä, sivut 29-31).
2005-10-08T10:37+0300 - /fi/laki-ja-oikeus
Trackback url: http://antti-juhani.kaijanaho.info/blog/fi/laki-ja-oikeus/bodom.trackback (trackback on rikki / trackback is broken)
Your Comment